Suomalaiset lapset kasvavat pidemmiksi ja ovat entistä lihavampia

Lastentautien erikoislääkäri, THL:n asiantuntijalääkäri Jarmo Salo kertoo, että terveystilanteen, ravitsemuksen ja puhtauden parantuminen on kehityksen takana.

– Yleinen elinolojen parantuminen johtaa siihen että lapset pystyvät yhä paremmin ja paremmin hyödyntämään kasvupotentiaalinsa. Eli sen pituuden joka heille perimän perusteella on mahdollinen.

Nyt ollaan kuitenkin saavutettu jonkinlainen huippu, sillä elinolosuhteet eivät voi enää parantua samalla tavalla kuin aiemmin.

– Yleinen näkemys on, että perimä selittää 80 prosenttia eri väestöryhmien pituuseroista ja loput parikymmentä prosenttia tulee elämäntavoista ja elinolosuhteista. Kansainvälisistä eroista 20 prosenttia on siis selitettävissä elinoloilla.

– Jos verrataan muutama kymmenen vuotta sitten syntyneitä ja nyt syntyneitä lapsia, ero on paljon suurempi kuin nyt syntyneillä ja muutaman kymmenen vuoden päästä syntyvillä. Pituudenmuutos on kovasti hidastumassa ja joistakin maista on tutkimustietoa, että se on lähes pysähtynyt.

Lapset entistä lihavampia

Lapsista entistä useampi on ylipainoinen ja aivan erityisesti lihavuusongelmat ovat lisääntyneet kouluikäisillä. Pienemmillä lapsilla ylipainoisten osuus ei ole merkittävästi noussut. Ylipaino lisää pituuskasvua.

– Ylipainoiset kasvavat pitemmiksi. Tiede ei tunne syytä tarkkaan. Ylimääräinen energia tulee ehkä käytetyksi paremmin. Lisäksi tapahtuu hormonaalisia muutoksia, joita ei tunneta tarkkaan. Ylipaino kuitenkin taittaa pituuskasvukäyrää selvästi ylöspäin. Lapsuusiän pituudessa puhutaan senteistä.

Lapsuusajan ylipainon vaikutus loppupituuteen ei ole yhtä suoraviivainen prosessi, kertoo Salo. Ylipaino ja rasvakudoksen määrä nopeuttavat lapsen kehitystä, mutta sen vaikutus lopulliseen pituuteen ei ole

– Lapsuuden aikana ylipaino muuttaa kasvutapaa. Ylipainoisilla murrosikä tulee jonkin verran aikaisemmin kuin normaalipainoisilla.

Lasten painonseurantatapa muuttuu