Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset ongelmat ovat uusimman suomalaisen elokuvan teemoja. Perjantaina ensi-iltansa saava Kari Paljakan ohjaama Eläville ja Kuolleille on tositapahtumiin pohjautuva elokuva poikansa menettäneestä perheestä, joka surun keskellä yrittää pysyä pystyssä ja jatkaa elämäänsä.
Viihdeuutisten toimittaja Marjo Nurmi tapasi elokuvan ohjaajan Kari Paljakan ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin pari päivää ennen ensi-iltaa.
Marjo Nurmi: Mistä johtuu, että suomalainen elokuva on tällä hetkellä niin kantaaottavaa tai johonkin suureen tapahtumaan perustuvaa?
Kari Paljakka: Ehkä viime vuosina suomalaisessa elokuvassa on keskitytty enemmän viihde-elokuvaan ja tällaiset ns. aikuisemmat elokuvat tai meidän elämän todellisia asioita käsittelevät elokuvat ovat jääneet sivuun. Tämä on ehkä jonkinlainen vastareaktio nyt sitten, että tänä vuonna sattuu olemaan paljon tällaisia, tai useampi tällainen, todellisuuteen pohjaava draama.
Marjo Nurmi: Ahdistaako meitä suomalaisia tällä hetkellä jotenkin erityisen paljon, kun tämäntyylisiä elokuvia tehdään juuri nyt?
Hannu-Pekka Björkman: Mä uskon, että hyvinvoinnin keskellä on helpompi prosessoida ahdistusta, kun ahdistuksen keskellä, silloin sitä ei näe. Kyllä me ollaan täällä aika onnellisessa asemassa, vaikka erilaiset katastrofit koskettaakin meitä, henkilökohtaiset tragediat.
Marjo Nurmi: Jos ajattelisit elokuvaa terapian muotona, minkälaista elokuvaa me tarvitsisimme täällä Suomessa juuri nyt?
Hannu-Pekka Björkman: Kyllä mä ainakin tätä omaa Eläville ja Kuolleille -elokuvaa ajattelen terapiana. Se mitä mä haluan tällä sanoa on se, että vaikeistakin asioista elämässä voi selvitä. On olemassa elämää jopa kauheiden onnettomuuksien jälkeen.
(MTV3)