Sievinen ihmetteli itsekin vauhtiaan

Photo:Shaun Botterill /Allsport
Photo:Shaun Botterill /AllsportCopyright Allsport 2000
Julkaistu 12.12.2002 19:41

Uimari Jani Sievinen oli itsekin hieman ihmeissään 200 metrin sekauinnin voitostaan Riesan EM-kisoissa. Sievisen uintituntuma ei ollut torstaina koko päivänä hyvä. Uinti oli jäykän tuntuista ja jalat jäykistyivät vielä vapaauintiosuudella. Silti hänen aikansa 1.55,47 on maailman kaikkien aikojen listalla kuudenneksi paras, ja sen edelle on päässyt vain hän itse ja Attila Czene kerran.

-Olin yllättynyt ajasta ja etenkin siitä, että 150 m:n kohdalla olin vielä MM-vauhdissa, Sievinen kertoi. Sairastelu ennen EM-kisoja aiheutti sen, että Sievisen harjoitteluun tuli taukoja pahaan aikaan. Valmistautuminen Riesaan ei sujunut suunnitellusti. -Tuloskunto tuli pelkällä levolla. Uintituntuma oli huono, enkä saanut itsestäni irti kaikkea, Sievinen kertoi.

Sievisen olo oli sen verran hapero, että hän ei ollut ennen kisaa varma, lähteäkö varmistamaan hopeaa vain taistelemaan kullasta. -Taisi mennä jälkimmäisen taktiikan mukaan. Rintauintiaikani (32,3) oli minun parhaani koskaan, Sievinen kertoi. Juuri rintauintiosuudella Sievinen ohitti viimevuotisen mestarin Slovenian Peter Mankocin. Sievinen oli eniten yllättynyt hopealle uineen Tamas Kerekjarton vauhdista. -Mankoc ei ollut alussa niin kaukana, kuin itsestäni tuntui, mutta Kerekjarto tuli kovaa.Sievisen suunnitelmissa alun perin oli uida kovia aikoja jo SM-sprinttikisoissa marraskuussa, mutta ne kisat häneltä jäivät väliin lääkärin määräyksestä. -Olin erittäin hyvässä kunnossa ennen sairastumista.

Mestaruus oli hänelle jo kolmas tänä vuotena ja 200 metrillä. Moskovassa huhtikuussa Sievinen voitti lyhyiden ratojen MM-kultaa, Berliinissä elokuussa pitkän radan EM-kultaa ja nyt Riesassa lyhyen radan EM-kultaa. -Berliinin kultaa on ilman muuta mieluisin, Euroopan mestaruus pitkällä radalla seitsemän vuoden tauon jälkeen. Riesan voitossa nummelalaisen mieltä lämmitti se, että kyseessä oli ensimmäinen lyhyen radan Euroopan mestaruus 200 metrillä. Sheffieldissä 1998 hän voitti 100 metriä.

Sievinen suunnitteli, että uisi mahdollisesti Riesassa myös 400 metriä. Mestaruusuinnin jälkeen hän alkoi kuitenkin epäröidä, mutta innostui ajatuksesta uudelleen, kun pohti millaisia hänen mahdolliset vastustajansa tuossa lajissa olisivat. Tanskalainen Jacob Carstensen on sairastellut, eikä Italian Alessio Boggiatto ole uinut mitään ihmeellisiä tuloksia. -Mutta Boggiatto voi aina iskeä. On siinä mahdollisuuksia. Tilanne on fifty-fifty, Sievinen pohti perjantaiaamun karsintaan osallistumista torstai-iltana.

Valmentaja-isä Esa Sievinen haluaisi, että Jani uisi Riesassa 400. -Hänellä olisi mahdollisuuksia myös siinä. Mutta en voi pakottaa tällaisen uinnin jälkeen. Esa Sievisen mielestä Jani tarvitsee 400 metrin uinteja, jotta tavoite Ateenan 200 metrillä toteutuisi. -Paljon paremmalta tämä mestaruus maistui kuin Moskovan kulta. Nyt olo oli epävarma sairastelujen takia, Esa Sievinen pohti.

Viestimitali lämmitti

Suomalaisten viestimitali lämmitti kaikkia. Aamun jälkeen vaihtoon joutunut Matti Rajakyläkin sai oman hopeamitalin. -Olisimme pystyneet teoriassa kohentamaan aikaamme samaan kuin Saksan, mutta vastaavasti täytyy sanoa, että myös saksalaiset olisivat pystyneet samanlaiseen parannukseen. Minun uintini avausosuudella oli keskinkertainen (24,74), ja Tero ja Jeren vaihto hidas. Saavutus oli silti loistava, Sievinen iloitsi.

Viestijoukkue oli muuttunut hieman aamusta. Karsinnassa mainiosti ankkuroinut Rajamäki siirtyi sivuun. Hänen sijalleen tuli Jere Hård vapaauintiosuudelle ja perhosuintiosuuden viilletti Tero Välimaa, joka ei uinut aamun karsinnassa. Valmennusjohto tiesi jo ennen iltaa ja loppukilpailua, että aamulla syntyneestä SE:stä voi hyvinkin lähteä vielä puolisen sekuntia. Aika koheni 0,71 sekuntia aikaan 1.35,69:ään.

Hård putosi niukasti 100 metrin perhosuinnin loppukilpailusta, mutta ei harmitellut sitä. -Se oli kuntoni mukainen uinti. Ei vain kulkenut. Viesti paikkasi putoamista, Hård sanoi. Hårdin ja Välimaan vaihto takerteli. -Ei mennyt ihan nappiin. Parempi oli katsoa tarkasti käden lyönti, ettei satu mitään, Hård sanoi.

Rintauintiosuuden uinut Jarno Pihlava tiesi, että aamun aikaa oli vara kohentaa. -Aika hyvin meni. Olemme aika kauan hakeneet tällä joukkueella viestimitalia. Oli jo aikakin. -Odotin Ukrainalta kovempaa vastusta, mutta he olivat yllättävän heikkoja, Pihlava pohti. Pihlava ui perjantaina 100 metrin rintauinnin finaalissa. -Mitalimiehet ovat Duboscq, Lisogor ja Pihlava, mutta järjestystä en tiedä, Pihlava tiesi.

(MTV3-STT)