Suomen Salibandyliitto ry:n perustamisesta tulee perjantaina kuluneeksi 20 vuotta. SSBL perustettiin syyskuun 23. päivä 1985. Ajankohta on myös salibandyn lähtölaukaus Suomessa.
Salibandyn alku Suomessa on hyvin omalaatuinen. Kansallinen lajiliitto perustettiin ensin ja sen myötä ryhdyttiin varsinaisesti pelaamaan salibandyä. Salibandyn juuret lepäävät sählyssä, jota on Suomessa harrastettu 1970-luvun alusta lähtien.
Salibandy saapui Suomeen Ruotsista, jossa lajin kansallinen katto-organisaatio oli toiminut vuodesta 1981 alkaen. Salibandy oli saavuttanut länsinaapurissa jalansijaa ja jotta virallisia maaotteluja voitaisiin pelata, Ruotsin lajiaktiivit toivoivat, että myös Suomeen perustettaisiin lajiliitto, joka ryhtyisi organisoimaan salibandyä todelliseksi urheilulajiksi.
Ensimmäinen maaottelu viiden päivän jälkeen
Syksyllä 1985 aika oli kypsä SSBL:n perustamiselle. Lajiliiton perustamista ajoi voimakkaasti tuolloin 27-vuotias valtiotieteen ylioppilas Pekka Mukkala, joka toimi myös SSBL:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1985-1993. SSBL:n perustajaseuroja olivat Helsingin yliopiston urheiluseura (HYUS), Ylhäs ja Savannan Pallo.
Erikoiseksi lajin alkutaipaleen tekee se, että Suomi pelasi ensimmäisen salibandymaaottelun Ruotsia vastaan 28.9.1985, kun SSBL oli vain viiden päivän ikäinen ja ennen kuin kansallinen sarjatoiminta alkoi. Ensimmäinen sarjakausi oli 1986-1987, jolloin miesten Suomen mestaruudesta kamppaili kymmenen joukkuetta. Naiset tulivat mukaan kaudella 1988-89 ja junioritoiminta alkoi vuonna 1990.
Nopeasti suurten joukkoon
Pekka Mukkala totesi ensimmäisessä Salibandy-lehdessä vuonna 1989: ”Tulevaisuudessa laji tulee kasvamaan yhdeksi suosituimmaksi sisäliikuntamuodoksi Suomessa”.
Lauseen voi sanoa toteutuneen täydellisesti. Salibandyn harrastajia on Suomessa n. 350 000 ja se on tällä hetkellä suosituin koululiikunta-, nuoriso- ja seurakuntakerhojen, työpaikka- ja varusmiesten liikuntamuoto.
Kun 20. kausi SSBL:n sarjatoiminnassa on alkamassa, lisenssipelaajia on n. 37 500, mikä on joukkuepalloilulajeista kolmanneksi eniten jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Jäsenseuroja on 838 ja joukkueita yli 1 900. Harrastajakunnasta yli puolet on juniori-ikäisiä pelaajia. Miesten puolella sarjatasoja on yhteensä seitsemän ja naisissa neljä. Toimintaa on nuorimmista junioreista senioreihin, myös erityisryhmille (kuurot ja sähköpyörätuolisalibandy) on omat sarjansa.
Monimuotoisuudessa onkin salibandyn suosion syy. Lajia voi harrastaa käytännössä kuka tahansa, alkeet on helppo oppia ja haasteita riittää aina maajoukkuetasolle ja kansainvälisille kentille saakka.
- Salibandyn taival on ja tulee olemaan pala suomalaista urheiluhistoriaa. Tuskin mikään muu täysin uusi urheilulaji tulee saavuttamaan näin lyhyessä ajassa yhtä vankkaa jalansijaa kuin minkä salibandy on saanut. Salibandy on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä ja harrastetuimmista liikuntalajeista Suomessa, iloitsee SSBL:n toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.
(MTV3)