Tuoreen tutkimuksen mukaan Estonian nopeus oli selvästi suurempi kuin mitä sen keulavisiiri pystyi kestämään. Selvitys valmistuu maaliskuun lopulla.
Autolautta Estonian uppoamissyy oli ylinopeus, väittävät saksalaiset tutkijat. Tutkijaryhmän mukaan liiallinen vauhti aiheutti kohtuuttomasti rasitusta aluksen keulaan ja rikkoi lopulta keulavisiirin.
Analyysien mukaan Estonian nopeus oli huomattavasti suurempi kuin mitä keulavisiiri oli suunniteltu kestämään. Keulavisiirin rikkoutumista ei myöskään voinut nähdä komentosillalta, joten aluksen miehistö kapteeni Arvo Andressonin johdolla joutui vain arvailemaan vahinkojen suuruutta.
Tutkimusryhmän sekä onnettomuutta aiemmin tutkineiden viranomaisten mukaan miehistö on mitä luultavimmin kuitenkin tiennyt, mitä aluksen keulassa tapahtui.
Kun keulavisiiri oli rikkoutunut, päätös kääntää laiva paapuurin puolelle eli vasemmalle kaatoi autolautan lopullisesti. Tutkijoiden mukaan kääntämiselle yritettiin vakaannuttaa Estoniaa tuulen ja aaltojen avulla. Aluksen kaartuva liike aiheutti kuitenkin se, että keskipakoisvoima painoi alukseen päässeen meriveden päinvastaiseen suuntaan, laivan oikealle puolelle. Tämä lisäsi laivan kallistumista.
Hampurin Ship Model Basin -tutkimuslaitoksen (HSVA) ja Hampurin Teknillisen yliopiston asiantuntijat on palkattu Ruotsin viranomaisten toimesta. Heidän tehtävänään on ollut tutkia Estonian vuonna 1994 tapahtunutta uppoamista. Ryhmää ovat johtaneet Stefan Kroeger Teknillisestä yliopistosta ja HSVA:n Petri Valanto.
Alustavat tutkimustulokset julkistettiin eilen saksalaisen Spiegel-lehden internetsivuilla. Virallisen raportin on määrä olla valmis maaliskuun lopulla.
Estonian hätäuloskäynnit kulkukelvottomia
Onnettomuudesta tehdyssä simulaatiossa näkyy, että laivan kallistuessa sen evakuointireitit muuttuivat kulkukelvottomiksi. Tämä selittää sen, miksi vain 137 henkilöä kaikkiaan 989 matkustajasta onnistui pelastautumaan Estonialta.
