Rukan maailmancup kallista lystiä

Matti Hautamäki, kuva: Lehtikuva/Timo Jaakonaho
Matti Hautamäki, kuva: Lehtikuva/Timo Jaakonaho
Julkaistu 27.11.2008 12:30

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen on ylpeä siitä, että Kuusamon Rukalla on kisattu maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancupia vuodesta 2002, ja jatko on varma 2012 asti.

Paikka Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kilpailukalenterissa on kuitenkin pakottanut Kuusamon venymään melkoiseen spagaattiin.

Kaupunginjohtaja Halonen arvioi, että kilpailut ovat maksaneet Kuusamon veronmaksajille keskimäärin puoli miljoonaa euroa vuodessa, ja uusia vaatimuksia tulee FIS:ltä joka vuosi.

- Vaatimukset tulevat FIS:ltä nopealla syklillä. Muutama kuukausi ennen kisoja saatetaan vaatia että nyt halutaan sitä tai tätä, ja toisaalta FIS ei ole myöntänyt järjestämisoikeuksia kuin vuodeksi pariksi kerrallaan, Halonen sanoo.

Samanlaisessa tilanteessa ovat lukuisat pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupkisoja hamuavat pienet paikkakunnat. Maailmancupkisojen järjestäminen on kallista lystiä ja FIS:n toiminta kisapaikkakuntien näkökulmasta usein kovin lyhytjänteistä.

Ja iso osa laskusta lankeaa veronmaksajille Kuusamon kaltaisilla pienillä paikkakunnilla.

"Ilman muuta keskusteluttaa"

Täksi vuodeksi Rukan hiihtostadionille on rakennettu suurmäen suojaksi toinen tuuliverkko, hyppyriin jäälatu sekä ladulle uudet valot. Näiden hinta on yhteensä puoli miljoonaa euroa.

- Ilman muuta tämä keskusteluttaa, varsinkin kun vaatimuksia on tullut kesken budjettivuoden, Halonen sanoo.

Lisää kuluja on tulossa. Lähivuosina hiihtostadionin huoltotiloihin uppoaa Halosen arvion mukaan noin miljoona euroa.

Huoltotilojen yhteydessä Halonen puhuu "monikäyttöratkaisusta", joka tarkoittaa sitä, että tiloille saataisiin käyttöä myös muilta kuin kilpaurheilijoilta. Samaan ei koskaan päästä suurmäessä, jonne on turha odottaa mäkeä verorahoillaan tukevia kuntourheilijoita mäkihyppyä harrastamaan.

Kilpailupaikkoihin tehtävien investointien lisäksi Kuusamo käyttää maailmancupin tapahtumajärjestelyyn vuosittain jopa 180 000 euroa.

Halosen mielestä rahan syytäminen maailmancuptapahtumaan kannattaa, sillä se tuo mainosta Kuusamon matkailulle.

- Tämä on panostus matkailun kehittämiseen. Saamme noin sata miljoonaa tv-katsojaa.

Hiihtoliitolle Kuusamon maailmancupavaus maksaa noin 650 000 euroa vuodessa. Tällä rahalla Hiihtoliitto ostaa Kuusamon Erä-Veikoilta järjestelyt, maksaa palkintorahat, urheilijoiden majoitus- ja matkakulut, järjestää tulospalvelun ja hoitaa paikalle videoskriinit.

- Vuosikaudet olemme tehneet hartiavoimin työtä, että saisimme paikan vakiinnutettua maailmancupissa. Iso kysymys tulevaisuudessa on se, että nousevatko kisojen järjestämisen kustannukset niin korkealle, ettei niitä voida viedä läpi, Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen sanoo.

(MTV3-STT)

Tuoreimmat aiheesta

Hiihtolajit