Kuolonuhri on 20-vuotias mies, joka toimi kranaatinheitinryhmän jäsenenä. Loukkaantuneita on kuusi, kenelläkään ei ole hengenvaaraa. Uhrit ovat vuoden lopussa kotiutettavia varusmiehiä.
Yksi varusmies on kuollut ja kuusi loukkaantunut räjähdysonnettomuudessa tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen harjoituksessa Rovajärvellä. Puolustusvoimat on asettanut viisi kranaatinheitinasejärjestelmää tilapäiseen ampumakieltoon turman takia.
Surmansa saanut on 20-vuotias mies, joka oli kranaatinheitinryhmän jäsen. Kaikki uhrit ovat miehiä ja he muodostivat yhden kranaatinheitinryhmän. He ovat Porin prikaatista ja kotoisin Turun ja Porin seudulta. Puolustusvoimat lennätti omaisia Rovaniemelle.
Loukkaantuneista viisi toimitettiin hoidettavaksi Lapin keskussairaalaan ja yksi varuskuntasairaalaan.
Kaksi vakavia vammoja saanutta leikattiin Lapin keskussairaalassa. Kello 16 mennessä molemmat leikkaukset oli tehty ja varusmiehet oli viety tehohoitoon. Yksi lievemmin loukkaantuneista leikataan huomenna ja yksi varusmiehistä on toimitettu jatkohoitoon Oulun yliopistosairaalaan.
Kenelläkään uhreista ei ole välitöntä hengenvaaraa, kertoo toimintaa johtava ylilääkäri Hannu Halme.
Lääkäri kuvailee vammoja "vakaviksi räjähdevammoiksi". Ne ovat kovalla paineella tulleita sirpale- ja ruhjevammoja, joihin liittyy pahoja kudosvaurioita ja luiden murtumia. Loukkaantuneilla ei Halmeen mukaan kuitenkaan ole hengenvaaraa.
Varusmiesten palvelusaika olisi päättynyt tässä kuussa.
Myös toinen ryhmä vaaravyöhykkeessä
Onnettomuus sattui noin kello 10.30 tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen harjoituksen loppuammunnoissa, kun tuliasemassa räjähti kranaatinheittimen kranaatti. Harjoituksen tiedottajan, everstiluutnantti Aki Sihvosen mukaan onnettomuutta selvittämään asetetaan tutkintalautakunta.
Suhteellisen lähellä, 50-100 metrin päässä onnettomuuspaikasta oli toinen kranaatinheitinryhmä. Myös se oli vaaravyöhykkeessä, sillä kyseisen kaltaisessa räjähdyksessä sirpaleet voivat lentää sadan metrin päähän. Viereinen ryhmä säästyi kuitenkin loukkaantumisilta.
Tänään päättyvään, viikon mittaiseen Puolustusvoimien sota- ja ampumaharjoitukseen on osallistunut liki 3000 varusmiestä, reserviläistä ja Puolustusvoimien henkilökuntaa. Harjoitusjoukkoja tukemaan on perustettu kriisiryhmä.
Varusmiehet järkyttyneitä ja ymmällään
Tykistöprikaatista Niinisalon varuskunnasta harjoituksiin osallistunut varusmies, korpraali Kimmo Perälä ei itse kuullut räjähdystä, mutta hän sai nopeasti tietää jotain vakavaa sattuneen.
- Kuulimme, että ammunnat keskeytetään. Kuulimme myös, että kranaatinheittimen tuliasemassa on pahasti loukkaantuneita ainakin seitsemän. Emme kuitenkaan tienneet, mitä tarkemmin on tapahtunut, Rovajärveltä puhelimitse tavoitettu nuorimies kertoo. Hän tiesi, että tarpeen tullen varusmiehille on tarjolla kriisiapua.
- Olemme jo puhuneet tapauksesta varusmiesten kesken. Varmasti tämä pistää myöhemmin miettimään, kun tajuaa, mitä on tapahtunut, Orivedeltä kotoisin oleva 19-vuotias Perälä pohtii.
Perälä lähetti äidilleen heti onnettomuuden jälkeen tekstiviestin siitä, että hänellä on kaikki kunnossa. Onnettomuuden vuoksi ampumaharjoitukset jäivät hieman kesken. Perälä kertoo, että varusmiesten oli tarkoitus ampua vielä muutama kranaatti ennen harjoitusten päättymistä. Hänen itsensä oli määrä päästä lähtemään Rovajärveltä kotia kohti myöhään jo tänä iltana.
Presidentti Halonen esitti surunvalittelunsa
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on esittänyt surunvalittelunsa Rovajärven räjähdysturman takia.
Surunvalittelussa Halonen osoitti syvän osanottonsa sotaharjoituksessa menehtyneen omaisille ja läheisille. Samalla hän ilmaisi myötätuntonsa kaikille turmassa loukkaantuneille.
Myös puolustusministeri Seppo Kääriäinen esitti surunvalittelunsa. Hänen mukaansa onnettomuuteen johtaneet tekijät selvitetään perusteellisesti. Sen jälkeen ryhdytään tarvittaviin toimiin vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi.
Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala esitti puolustusvoimien puolesta osanottonsa onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen. Puolustusvoimat tukee hänen mukaansa kaikin tavoin niin loukkaantuneita kuin omaisiakin selviämään onnettomuudesta.
Puolustusvoimien turvallisuusajattelun lähtökohtana Kaskealan mukaan on, että jokainen onnettomuus on liikaa.
- Tämän toteuttamiseksi kaikki onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan huolellisesti, ja tutkinnan perusteella saatu turvallisuutta lisäävä tieto siirretään toimintarutiiniksi, Kaskeala sanoo lausunnossaan.
Myös Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari on esittänyt surunvalittelunsa onnettomuuden uhrien omaisille.
Räjähdysturmat sattuvat yleensä ampumaleirillä
Puolustusvoimien harjoituksissa ja muussa toiminnassa sattuu vuosittain muutamia vakavia räjähdysonnettomuuksia.
Lokakuussa 2002 reserviupseerikoulun palveluksessa ollut yliluutnantti kuoli räjähdysonnettomuudessa Savonlinnassa. Onnettomuus tapahtui, kun yliluutnantti oli hävittämässä yksityishenkilöiltä kerättyä räjähdemateriaalia.
Kantahenkilökuntaan kuuluva luutnantti loukkaantui vakavasti huhtikuussa 2002 käsikranaatin heittoharjoituksessa Rovajärvellä. Ilmassa räjähtäneen kranaatin sirpaleita osui harjoitusta ohjanneen luutnantin ylävartaloon.
Rovajärvellä sattui vakava onnettomuus myös marraskuussa 2001, kun raskaan kranaatinheittimen putkeen ladattiin uusi kranaatti ennen kuin edellinen oli ehtinyt ulos. Räjähdyksessä putki repeytyi kappaleiksi ja neljä varusmiestä loukkaantui.
Maaliskuussa 2001 Niinisalon ampumaleirillä yksi reserviläinen kuoli ja toinen loukkaantui, kun kranaattikonekiväärin ammus räjähti liian lähellä.
Lokakuussa 1998 rajavartiolaitoksen opistoupseeri kuoli Ilomantsin Hiienvaarassa pidetyllä ampumaleirillä, kun sähköllä toimiva räjähdyspanos räjähti ennen aikojaan.
Viime vuosikymmenien pahin puolustusvoimissa tapahtunut onnettomuus sattui Taipalsaarella kesäkuussa 1991. Tuolloin seitsemän Karjalan prikaatin varusmiestä hukkui, kun vesistönylityksessä käytetty BTR-miehistönkuljetusajoneuvo upposi.
(MTV3-STT)
Lisää: