Rokotevastaisuus leviää Euroopassa – seurauksena rokkotautien ja hinkuyskän yleistyminen myös turistikohteissa

Itä-Euroopassa rokottaminen on pakollista, ongelmia silti on

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen infektiotautien torjunta- ja rokotusyksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että tuhkarokon tapausmäärät ovat olleet korkeita Romanian, Ukrainan ja Italian lisäksi Bulgariassa, Albaniassa, Kreikassa ja Portugalissa.

Euroopassa on myös hinkuyskää ja hepatiitti A:ta

Tuhkarokon lisäksi Euroopassa voi sairastua ”rokotetaudeista” hinkuyskään ja Välimeren maissa myös Hepatiitti A:han.

Taneli Puumalaisen mukaan hinkuyskäepidemioita on havaittu viime aikoina aiempaa suurempia määriä eri puolilla Eurooppaa, myös Suomessa.

– Hinkuyskää on toisaalta aina, eli sitä ei saada ehkäistyksi rokotteella täysin. Tuhkarokkoa taas joko on tai ei. Maailman yhteinen tavoite on eliminoida se kokonaan.

– Suurista maista myös Saksassa, Ranskassa ja Englannissa on aina jokin verran tuhkarokkoa, Puumalainen listaa.

Italian tuhkarokkoepidemian jälkeen maan hallitus päätti säätää osan rokotteista pakolliseksi. Myös monissa Itä-Euroopan maissa rokottaminen on pakollista. Tilanne on Puumalaisen mukaan pakon ansiosta parantunut, mutta silti ongelmia vielä on.

Suomessa tilanne on Puumalaisen mukaan vakaa, vaikka lasten rokottaminen on meillä vapaaehtoista.

– Isorokkorokote oli meillä kauan sitten historiassa pakollinen, mutta sittemmin koko tauti on hävinnyt. Nyt Suomessa on noin prosenttiyksikön verran vanhempia, jotka eivät ota lapselleen rokotteita. Tilanne ei ole muuttunut viime vuosina mitenkään merkittävästi.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n kartasta selviää tuhkarokon ilmoitustiheys Euroopassa vuonna 2017.(Kartta: ECDC)

Raportoituja tuhkarokkotapauksia oli ECDC:n mukaan viime vuonna eniten Kaakkois-Euroopassa. (Kartta: ECDC)

Jäätteenmäki: Ymmärrän rokotusvastaisuutta

Miten yksittäisten ihmisten rokotevastaisuuteen sitten voi vaikuttaa? Europarlamentaarikot vaativat nyt komissiota toimimaan yhtenäisen rokotusaikataulun puolesta EU:ssa.

Parlamentin ympäristö-, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuusvaliokunnan jäsen, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo sinänsä ymmärtävänsä rokotevastaisuuden lisääntymistä.

– Rokoteohjelmien takia moni sairaus on Suomessa, Euroopassa ja jopa maailmalaajuisesti voitettu. Ajatellaan, että eihän tässä enää tarvita rokotteita. Kun sairautta kuitenkin jossain vielä on, se voi alkaa levitä, ja se onkin jo sitten huonompi asia. Toisaalta kun tapahtuu rokottamisen yhteydessä jotain ei-toivottavaa, se saa niin suuren huomion, että unohdetaan rokotusten hyvät puolet, Jäättenmäki harmittelee.

Tässä kartassa on listattu ilmoitettujen tuhkarokkotapausten määrä asukasta kohti eri Euroopan maissa viime vuonna. (Kartta: ECDC)

Muun muassa Italian tuhkarokkoepidemia näkyy viime vuoden tautitilannetta kuvaavalla kartalla. (Kartta: ECDC)

Mepit vaativat lisää avoimuutta rokotteiden tuotantoon 

Luottamuksen palauttamiseksi rokotuksia kohtaan mepit vaativat lisää avoimuutta rokotteiden ja niiden vahvistusaineiden arviointiprosessien, tutkimusohjelmien sekä rokotteiden mahdollisten sivuvaikutusten suhteen.

Mepit kehottivat lisäksi lisäämään kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää "tosiseikkoihin ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa vuoropuhelua" epäluotettavan, harhaanjohtavan ja epätieteellisen rokotuksia koskevan tiedon torjumiseksi.

– Ihmisille on saatava oikeaa tietoa siitä, miksi rokotteen ottaminen on tarpeen. Toivomme, että kaikki EU-maiden terveysviranomaiset keskustelisivat nyt siitä, mitä asiassa voidaan yhdessä tehdä.