Rattijuopumuksesta kiinni jääneiden hoidosta rangaistusaikana on saatu hyviä kokemuksia. Jopa kolmasosa uusintarattijuopumuksista on mahdollista estää tällä tavoin, arvioivat Päihteet ja ajokortti -projektin vastuuhenkilöt.
Tampereella on kolmen vuoden ajan kokeiltu mallia, jossa poliisi ohjaa rattijuopumuksesta toistamiseen kiinni jääneet henkilöt A-klinikalle tai lääkärin hoitoon. Huumeita käyttäneet on ohjattu Tampereen yliopistosairaalan päihdepoliklinikalle.
-Rattijuopumus on usein merkki vaikeasta elämäntilanteesta. Päihtyneenä ajavalta on monesti mennyt työpaikka, on tullut avioero, ja jäljellä on enää auto, kuvailee sosiaaliterapeutti Päivi Rantanen Tampereen A-klinikalta.
-Hoitoonohjaus on väliintulo, jolla voidaan katkaista syrjäytymiskehitys, Rantanen toteaa. Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain noin 20000 rattijuopumustapausta. Rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia sattuu noin tuhat vuodessa, ja niissä kuolee lähes sata henkilöä. Tavallisimmin rattijuopumuksesta jää kiinni keski-ikäinen mies. Taustalla on usein jo vuosia kestänyt päihdeongelma.
Yhteistyö on tärkeää
Tärkeä periaate Tampereen mallissa on se, että poliisi passittaa rattijuopot tiettyjen, yhteistyöhön sitoutuneiden lääkäreiden puheille. Näin hoitaville lääkäreille syntyy kokemukseen perustuva tuntuma siitä, miten kukin asiakas edistyy ja kenelle on syytä kirjoittaa ajokortin palauttamista puoltava lausunto. Puolen vuoden hoito-ohjelmaan kuuluu viisi käyntiä sosiaaliterapeutin tai -hoitajan vastaanotolla ja kaksi käyntiä lääkärillä.
Tavoitteena on pysytellä koko puolen vuoden jakso raittiina. Viimeisen käynnin jälkeen lääkäri kirjoittaa lausunnon poliisia varten. Ensi kertaa rattijuopumuksesta kiinni jääville nuorille on räätälöity kolmen kuukauden mittainen hoito- ja arviointijakso. Tampereella poliisi ohjaa hoitoon myös toistuvasti juopumuksen vuoksi pidätettyjä, vaikka he eivät olisikaan ajaneet päihtyneinä.
Raitistumisesta voi innostua
Tähän mennessä hoito- ja arviointiohjelmaan on ohjattu Tampereella noin 250 henkilöä. Heistä osalla hoito on vielä kesken. -Noin 20 prosenttia kiinnijääneistä ei lähde hoito-ohjelmaan mukaan. Niistä, jotka aloittavat sen, 80 prosenttia on vienyt ohjelman loppuun, kertoo Päivi Rantanen. Tähän mennessä 80 osallistunutta on saanut ajokortin palauttamista puoltavan lausunnon. 50:lle ajokortti on lääkärinlausunnon perusteella palautettu määräajaksi ja velvoitettu heidät käymään vielä uudelleen lääkärin arvioitavana.
Kielteisiä päätöksiä on annettu alle kymmenen. Kokemusten mukaan suurin ongelma alkuvaiheessa on saada hoitoon ohjatut innostumaan raitistumisyrityksestä.
-Moni asiakas hyppää tasakäpälää poliisin virkahuoneessa. Mutta kun he tulevat hakemaan jatkopäätöstä, asenne on ihan muuttunut, kuvailee hoitoonohjauksesta vastaava ylikonstaapeli Kari Luotonen.
Malli käytössä jo muuallakin
Päihteet ja ajokortti -projekti aloitettiin vuonna 1998 Päihdelääketieteen yhdistyksen aloitteesta. Rahoittajana on sosiaali- ja terveysministeriö. Taustalla on EU:n vuonna 1996 säädetty direktiivi, jonka mukaan päihdeongelmaiselle ei tule myöntää ajokorttia.
Tampereen projektissa on etsitty sellaista viranomaisten yhteistyömallia, jota voitaisiin soveltaa muuallakin. Sosiaaliterapeutti Päivi Rantasen mukaan monissa kaupungeissa on projektivuosien aikana otettu käyttöön samantapainen menettely.
-Sen sijaan pienillä paikkakunnilla hoitoonohjausta ei useinkaan ole järjestetty. Yksi syy on se, että rattijuopumuksia saattaa olla vain yksi tai kaksi vuodessa, kertoo Rantanen.
(STT)
Asiaa aiheesta Päihdelinkissä
Päihdehuollon erikoislehti Tiimi
Liikennejuopumus ja seuraamukset juridisesti