Putkisaneerauksia lykätty - maan alla kytee aikapommi

Huollon ja peruskorjauksen sijaan kunnat ovat satsanneet uudisrakentamiseen samaan aikaan, kun vuosikymmeniä vanhat verkostojen päälinjat on päästetty rapistumaan.

Esimerkiksi Tampereella vesi- ja viemäriverkoston vanhimmat osat on kaivettu maan sisään yli sata vuotta sitten. Saneerattavaa siis riittäisi, mutta painopiste on uudisrakentamisessa.

- Meillä on tällä hetkellä 10,5 miljoonaa verkoston investointirahat. Siitä menee kolmesta neljään miljoonaa saneeraukseen ja loput uudisrakennukseen, kertoo Tampereen Veden verkostopäällikkö Pekka Laakkonen.

Yhdyskuntatekniikan asiantuntijan mukaan maan alla kytee aikapommi. Korjausvelan karttuminen tulee näkymään erilaisten vikojen ja vuotojen lisääntymisenä.

Putkivahingot yleistyvät, koska huollosta ja peruskorjauksesta on tingitty vuosikymmeniä.

- Heti kun jotakin rakennetaan, välittömästi alkaa koi syödä ja ruoste raiskata. Se jatkuu ja ellei sille tehdä rakenne tietysti rapistuu. Rahaa ei löydy näihin vanhoihin rakenteisiin samalla tavalla kuin jokapäiväiseen toimintaan ja uudisrakentamiseenkin, selittää tutkija Pentti Siitonen Tampereen yliopistosta.

Erityinen huoli liittyy päälinjaston suuriin vesijohtoputkiin. Niiden saneeraus on erityisen hankalaa ja kallista, koska massiiviset putket sijaitsevat syvällä maan sisällä.

- Ne ovat 2,5 metriä syvässä karkealla tasolla ja siinä on sitten kun se on alimmainen putki niin monta putkea päällä, siinä on sadevesi, jätevesi, kaapelit, kaukolämpö ja kaikki muut päällä plus tietenkin asfaltti päällimmäisenä, verkostopäällikkö Laakkonen sanoo.

Suurista kaupungeista selvästi eniten putkivuotoja oli viime vuonna verkoston pituuteen suhteutettuna Helsingissä. Määrä oli lähes kolminkertainen Tampereen ja Oulun putkirikkoihin verrattuna.

Myös viikonlopuksi odotettu sään lauhtuminen rassaa putkia, sillä kovien pakkasten jäädyttämät putket voivat hajota sulamisen myötä.

Katso Tuula Malinin raportti Tampereelta