Poliisi Enkeli-Elisan tarinasta: Ei epäillä rikosta

Keskeisimmäksi kysymykseksi on noussut, onko itsemurhan tehnyttä 15-vuotiasta tyttöä ollut edes olemassa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi lauantaina juttu, jossa epäillään kirjailija Minttu Vettenterän keksineen tarinan itse, sillä Elisan vanhempia ei ole koskaan tavoitettu. Vettenterän mukaan nämä eivät halua julkisuutta, joten ainoa yhteyshenkilö median ja vanhempien välillä on kaikissa julkaistuissa jutuissa ollut Vettenterä itse.

Poliisi kertoo MTV3:n uutisille, että se aikoo kuulla tapaukseen liittyen muun muassa kirjailija Vettenterää. Tapauksessa ei tässä vaiheessa epäillä rikosta. Rikoskomisario Ari Turunen Riihimäen poliisilaitokselta ei halunnut antaa poliisin selvityksestä tarkempia tietoja.

Toimittaja: Tarina oli uskottava

Enkeli-Elisan tarinasta kerrottiin valtakunnan mediassa ensimmäisenä 45 minuuttia -ohjelmassa jo maaliskuussa. Ohjelmaan jutun tehnyt toimittaja Siina Repo yritti useaan kertaan tavoittaa Elisan vanhempia.

– Mieleeni ei tullut kyseenalaistaa tarinan luotettavuutta. Uskoin, että lapsensa menettäminen on vanhemmille traaginen kokemus ja median riepoteltavaksi joutumista halutaan välttää kaikin tavoin, Repo sanoo.

Repo kertoo törmänneensä aiheeseen alkuvuodesta Facebookissa. Hän otti yhteyttä Minttu Vettenterään ja pyysi useamman kerran saada yhteyden Elisan vanhempiin. Hän myös ehdotti, että vanhempien haastattelun olisi voinut tehdä niin, ettei vanhemmat olisi olleet tunnistettavia.

– Vettenterä pysyi linjassaan, etteivät vanhemmat halua tulla julkisuuteen. Televisiossa jutuille annetaan usein kasvot ja ymmärsin, että vanhemmat halusivat kieltäytyä haastattelusta varsinkin, kun kyse oli oman lapsen kuolemasta.

Repo sopi lopulta tapaamisen Vettenterän kanssa tämän kotiin, jossa haastatteluhetkellä olivat läsnä myös Vettenterän kolme lasta.

– Kiusaamisesta oli Vettenterän mukaan puhuttu lasten kanssa ja hekin tiesivät Elisan tapauksesta.

Hyvällä asialla, oli tarina totta tai ei

Jutun tekoa Repo kuvailee kokonaisuudessaan haasteelliseksi. Hän sanoo, että koulut suhtautuivat aiheeseen hyvin kielteisesti ja torjuvasti. Kun Repo halusi mennä yläkouluihin keskustelemaan oppilaiden kanssa kiusaamisesta ja itsemurhasta, monesta koulusta annettiin kielteinen vastaus.

– Pääsin lopulta sellaiseen kouluun, jossa sain pohtia koulukiusaamista vain yleisesti. En esimerkiksi saanut mainita, että Elisan kohdalla rankka kiusaamistapaus oli johtanut itsemurhaan, vaikka julkaistussa jutussa sekin kävi ilmi. Itsemurhat, ja etenkin nuorten itsemurhat, ovat edelleen tabu.

Maaliskuussa 45 minuuttia -ohjelmassa julkaistun jutun jälkeen Repo ei ole ollut tekemisissä Vettenterän kanssa. Vaikka Kuukausiliitteen julkaisema juttu vei osittain pohjan koskettavalta tarinalta, uskoo Repo edelleen Enkeli-Elisan kaltaisen tarinan olevan totta.

– Meillä tehdään täällä Suomessa itsemurhia ja niitä tekevät myös nuoret. Yksi merkittävä syy nuoren itsemurhaan voi hyvinkin olla rankka koulukiusaaminen. Siksi Enkeli-Elisankin tarina vaikutti hyvin uskottavalta ja on tärkeää, että näistä asioista puhutaan jatkossakin.

Repo korostaa, että kriittisen keskustelun silmätikuksi joutunut Vettenterä toimi hyvän asian puolesta, oli Enkeli-Elisan tarina lopulta totta tai ei.

– Vettenterä on joutunut rankan arvostelun kohteeksi, vaikka hänen tarkoituksensa on varmasti ollut alun perin hyvä. Uskon, että Enkeli-Elisa oli hätähuuto hyvin tärkeälle asialle, joka ei ollut tähän mennessä saanut tarpeeksi huomiota, Repo pohtii.

"Enkeli-Elisan tausta olisi pitänyt selvittää paremmin"

Enkeli-Elisan Facebook-sivu suljetaan ylihuomenna