Pieni kellaripalo roihahti uutiseksi yli valtakunnan rajojen: Näin tapahtumat HS-toimittajan kellarissa etenivät

HS:n mukaan toimittaja Laura Halminen oli aiemmin sunnuntaina vasaroinut hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen lopullisesti sen sisältämät tiedot. Kovalevyn rikkomisesta aiheutui savua, ja hän kutsui itse palokunnan paikalle.

– Siellä on ollut tällainen tulipalon alku, paikalle on hälytetty palokunta, ja samalla tuli poliisipartio paikalle katsomaan normaalin tapaan, että onko syytä selvittää esimerkiksi palonsyyntutkintaa, rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoo.

Poliisipartio kertoi tietonsa eteenpäin keskusrikospoliisille. Sen jälkeen asuintalon kellarissa palanut tietokone määrättiin takavarikoitavaksi.

Tämän jälkeen asuntoon ja kellaritiloihin määrättiin erityinen kotietsintä, josta määräyksen antoi KRP:n tutkinnanjohtaja Janne Järvinen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

KRP tiedotti tänään, että Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen. Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta. HS:n tietojen mukaan vasaroidulla ja takavarikoidulla koneella ei ole tiedustelulakiartikkeliin liittyvää materiaalia.

Mitä erityiseen kotietsintään vaaditaan?

Erityinen kotietsintä tarkoittaa koti- tai paikanetsintää, jossa on syytä olettaa, että etsinnän kohteella on sellaista tietoa, jota koskee laissa yksilöity takavarikkokielto. Normaalitapauksessa erityiseen kotietsintään tarvitaan tuomioistuimen päätös.

Takavarikkokiellon alaista materiaalia voi olla muun muassa asianajotoimistoissa, lääkärien tiloissa tai esimerkiksi toimittajien kodeissa, joissa voi olla lähdesuojan alaista materiaalia.

KRP kertoo, että paikalla oli keskusrikospoliisin määräämä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna, jota laki edellyttää erityisessä kotietsinnässä. Ranta-ahon mukaan asianajaja hankittiin kiireessä.

KRP takavarikoi toimittajalta muun muassa puhelimia ja muistitikkuja. Aineisto on KRP:n mukaan suljettu toistaiseksi paikalla olleen tutkinnanjohtaja Järvisen päätöksellä sinettipusseihin eikä poliisi ole tarkastellut sitä.

– Me emme voi puuttua mihinkään muuhun materiaaliin kuin siihen, mikä liittyy epäiltyyn rikokseen. Siinäkin pitää tehdä harkinta, että mikä on lähdesuojan alaista, Ranta-aho sanoo.

Sen, mitä materiaalia poliisi voi käyttää, päättää lopulta tuomioistuin.

Poliisi: Ei muita kotietsintöjä

Poliisi ei toistaiseksi kerro, ketä rikoksista epäillään tai onko poliisi jo tietovuotajan jäljillä. Tässä vaiheessa tutkinnassa on kaksi haaraa, joista toinen koskee Helsingin Sanomien uutisointia ja toinen mahdollista tietovuotajaa.

– Tällä hetkellä nimikkeet ovat nämä, ja ne voivat vielä tarkentua ja muuttua, rikostarkastaja Markku Ranta-aho sanoo.

Ranta-aho kertoo, että mitään muita etsintöjä ei ole tehty eikä kotietsintälupia ole hankittu käräjäoikeudelta. Hän ei myöskään ota kantaa vielä siihen, aikooko poliisi tehdä paikanetsintää esimerkiksi Helsingin Sanomien toimitukseen.

– Lupiahan tarvittaisiin vain tuohon erityiseen etsintään, jollei ole erityistä kiirettä, kuten tässä nyt on ollut, Ranta-aho kertoo.

Venäläismediakin tarttui kotietsintään

Myös venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.

Radio Sputnikilla asiaa kommentoi maan hallituksen yhteydessä toimivan Finanssiyliopiston politiikan tutkija Aleksandr Shatilov. Hän arvioi radiolle, että suomalainen eliitti on suuntautunut Yhdysvaltoihin ja länteen. Tämän valossa Venäjää tarkkaillaan Suomessa. Shatilov kutsuu tapausta eräänlaiseksi "vakoilu-skandaaliksi" Suomen ja Venäjän välillä.

Osa venäläisotsikoista on myös outoja. Esimerkiksi valtiollisen television Vesti-uutissivusto kirjoittaa harhaanjohtavasti otsikossaan, että presidentti Sauli Niinistö ei olisi ollut tapauksesta kärryillä.

Otsikko lienee vetäneen mutkia suoriksi Niinistön aiemmista kommenteista, kun hän sanoi, ettei hänen tiedossaan ole, mitä tietoja Helsingin Sanomilla on ja mitä lehti aikoo julkaista. Itse tekstissä kerrotaan Niinistön vaatineen tutkintaa Helsingin Sanomien tiedustelu-uutisoinnista.

Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin "kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään".