Petotutkijat varoitelleet karhuista pitkään

Petotutkijat - sekä nykyinen petotutkija fil. tri Ilpo Kojola että etenkin eläkkeelle siirtynyt Erik S. Nyholm - ovat jo kymmenen vuoden ajan varoittaneet karhukannan kasvusta. Kun karhukanta lisääntyy, niin tällainen tapahtuma, jossa karhu tappaa ihmisen, tulee väistämättä eteen.

Suomen todennäköinen karhukanta on kasvanut jo tuhanteen karhuun ja kanta on vähimmilläänkin 800:n tienoilla. Tihein karhukanta on edelleenkin itärajalla. Kymen läänistä ja Pohjois-Karjalasta löytyy Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan noin 350-400 karhua.

-Jos karhulla on ollut pentu tai pentuja mukana, se puolustaa niitä - ihan niin kuin räkättirastas käy variksen kimppuun. Nyt on ilmeisesti käynyt niin, että emokarhu on tullut täysin yllätetyksi, arvioi tutkija Kojola.

Tilanne on ilmeisesti ollut samanlainen kuin vuosi sitten Enossa. Silloinkin oli kysymyksessä lenkkeilijä. Karhu tyytyi tuolloin siihen, että sai kaadettua lenkillä olleen miehen maahan. -Lenkkeilijä oli nähtävästi karhuemolle uhka, jonka se eliminoi. Nyt tapahtuneessa naaraskarhulla on ollut ilmeisesti suurempi paniikki, katsoo Kojola. Tilanne on mahdollisesti lähtenyt liikkeelle siitä, että lenkkipolulla juostessa ei ääntä ole kuulunut, ja karhu on tullut täysin yllätetyksi.

Suomen karhukanta itää rauhallisempaa

Metsästystilanteissa karhu on luonnollisesti vaarallisempi. Sitä se on varsinkin haavoitettuna. Tutkija Kojola muistuttaa, että yleisesti ottaen Pohjois-Euroopan karhukanta on ollut esimerkiksi Siperian tai Kanadan karhukantaa rauhallisemmin käyttäytyvää. -Samalla tulee palauttaa mieliin, että karhu on petoeläimistämme ainoa selkeästi ihmisellekin vaarallinen suurpeto.

-Tähän saakka ovat karhututkijat mm. Skandinaviassa korostaneet, että pohjoismainen karhu on poikkeuksellisen rauhanomainen, jos ajatellaan Euraasian ja Kamtsatkan kookkaampia ja ihmiseen aggressiivisesti suhtautuvia yksilöitä - Kanadan ja Alaskan harmaakarhusta nyt puhumattakaan, mainitsee Kojola. -Meillä on niin Suomessa kuin Ruotsissakin karhualueilla asutusta aika paljon, joten kontakteja ihmisen ja karhun välillä on ollut suhteellisen runsaasti. Riski yhteenottoon karhun kanssa on siksi äärimmäisen pieni, mutta se on olemassa.

EU tiukensi karhunmetsästystä

Karhun metsästyssäädökset tiukkenivat EU:n vaatimuksesta tänä vuonna. Karhu luetaan niissä riistaeläimeksi, joka on pääsääntöisesti rauhoitettu. Sitä voidaan kuitenkin metsästää erillisen luvan perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa vuosittain riistanhoitopiireittäin kiintiöt enimmästä metsästettävästä karhumäärästä. Tulevana metsästyskautena Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin enimmäiskiintiö on 30 karhua ja Kymin riistanhoitopiirin 20 karhua. Näillä kiintiöillä kannan kasvun on laskettu pysähtyvän kyseisillä alueilla. Ministeriön mukaan kantaa on pienennetty jo aikaisemminkin ja sitä pienennetään edelleen. Ministeriö muistuttaa, että Ruokolahdella sattunut tapaus on ainutlaatuinen maassamme tällä vuosisadalla.

EU:n luontodirektiivin mukaisesti metsästys voi kohdistua vain vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. -Suomalainen metsästyslainsäädäntö on perustunut karhunkin suhteen kestävän käytön periaatteeseen eli silloin kuin riistakannat kestävät, niitä voidaan verottaa ja hyödyntää. Näin mm. karhut "arkiintuisivat" ja niillä pysyisi luontainen, arka suhde ihmiseen. Tämän EU:n direktiivin perusteella voidaan eläin poistaa vasta, kun se on ongelmallinen, selvittää puolestaan Uudenmaan riistapäällikkö Reijo Orava.

Uudenmaan karhukannaksi arvioidaan 10-12 yksilöä. Viime kesänä riistanhoitopiirin alueella havaittiin kolme karhupentuetta, joissa oli yhteensä viisi pentua. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto laati toissa syksynä suurpetojen hoito-ohjelman, jonka mukaan karhukannan annetaan runsastua. Esimerkiksi Länsi-Suomen alueelle, johon Uusimaa kuuluu, on tavoitteena kasvattaa karhukantaa 30-60 prosenttia.

Mitä tehdä, kun kohtaa karhun

Tutkijoiden ja metsästäjien mukaan karhu on Suomessa siis vain poikkeustapauksissa ihmiselle vaarallinen. Sitä se on ihmisen tai koiran ahdistamana, haavoitettuna ja pentuja puolustaessaan. Jos ihminen kohtaa karhun, on tärkeää - niin naiivilta kuin se tuntuukin - käyttäytyä rauhallisesti. Pakoon ei tule suin päin rynnätä, vaan eläintä rauhallisesti katseella seuraten perääntyä. Koiria ei ole syytä päästää irralleen, sillä koira hakee karhun hyökätessä turvaa ihmisestä. Jos karhu tulee päälle, on yksi keino maahan paikalleen jähmettyminen.

Jos karhu taas joutuu auton töytäisemäksi, kuljettajan ja matkustajan ei pidä poistua autosta ennen kuin on varmistettu, että karhu on kuollut tai paennut riittävän kauas metsään. Loukkaantuneen karhun etsintä tulee jättää poliisin ja asiansa osaavan koiraryhmän tehtäväksi.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat