Pitkään kansliapäällikkönä toiminut Numminen suunnitteli ja toteutti koulutus- ja kulttuuripolitiikan suurta muutosta.
Ministeri Jaakko Numminen kuoli 93-vuotiaana Helsingissä lyhyen sairauden jälkeen.
Asiasta kertoi hänen tyttärensä Katariina Numminen tiistaina.
Jaakko Numminen toimi opetusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1973–1994.
Hän vaikutti keskeisesti muun muassa peruskoulu-uudistukseen. Hän toimi myös opetusministerinä lyhyen aikaa virkamieshallituksessa 1970-luvun alussa. Numminen oli syntyisin Vaasasta.
Hänen vaikutuksensa korkeakoululaitoksen kehittämiseen oli myös suuri, kun hän johti koulutuslainsäädännön uudistuksia 1970- ja 1980-luvuilla sekä 1990-luvun alkuvuosina
Numminen oli Kansallisbibliografian mukaan hahmottelemassa ja suunnittelemassa koulutus- ja kulttuuripolitiikan suurta muutosta, joka on muokannut Suomea 1960-luvulta lähtien. Virkamiehenä ja ministerinä hän oli toteuttamassa muutosta.
Näin hän oli kehittämässä Suomea kansansivistykseltään tasaiseksi huipputekniikan maaksi ja hyvinvointivaltioksi, joka tarjoaa kulttuuria koko kansalle.
Kansliapäällikön virassa Numminen nousi Kansallisbibliografian luonnehdinnan mukaan suuren yleisönkin tuntemaksi "kulttuuriruhtinaaksi".
Hän vaikutti ministeriön kulttuuripolitiikkaan ja erityisesti uusien laitosten rakentamiseen. Näitä olivat Tiedekeskus Heureka, Helsingin uusi oopperatalo, Rovaniemen Arktinen keskus, Etnografinen museo sekä Suomenlinnan peruskorjaus.
Aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija
Numminen oli aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja kirjoittaja. Hän kirjoitti nuorisoseuraliikkeen historian sekä lukuisia muita teoksia ja artikkeleita.
Kun hänen kirjallinen toimintansa luetteloitiin 60-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1988, luetteloon tuli 942 kohtaa, Kansallisbibliografiasta ilmenee.
Eläkepäiviään Numminen vietti Sipoossa, jonne hän siirrätti Lapualta isoäitinsä vanhan kotitalon aina kivijalkaa myöten. Talon yläkerta on pyhitetty kokonaan kirjastolle ja leikearkistolle.
Uutista täydennetty 20.9. kello 13.17.