Pandapalkinto saaristolinnuston tutkimiseen

Rönkä tekee Turun yliopistossa väitöstutkimusta Saaristomeren linnustossa tapahtuneista muutoksista, jotka johtuvat suureksi osaksi ihmisten toimista. Tutkimus valmistuu muutaman vuoden kuluttua. Se keskittyy niille saaristoalueille, joista on pitkäaikaista tutkimustietoa: Kustaviin, Nauvon ja Paraisten tienoille sekä Rymättylän Aasla-luotoon. Tutkimustuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää linnuston kannanmuutosten seurannassa ja suojelussa, yleisen maankäytön suunnittelussa sekä Itämeren tilan arvioinnissa ja suojelussa.
WWF:n Pandapalkinto jaetaan vuosittain WWF:n yhteydessä toimivan Heidi Anderssonin nimikkorahaston pääoman tuotosta. Kyseessä oli nyt kolmas Suomessa jaettu Pandapalkinto. Sitä haki 27 henkilöä, yhteisöä tai yritystä. Ensimmäisen saivat 1999 Mahnalan ympäristökoulu ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Viime vuonna palkinnon sai Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu.

Haahka ja kyhmyjoutsen runsastuneet

Tutkija Mia Rönkä selittää, että hänen tutkimuksensa on vielä aika alkuvaiheessa. Ensin täytyy käsitellä tutkimuspaikoilta saatu vanha aineisto, jotta hän voisi yksilöidä lintulajeissa tapahtuneet muutokset. Hän uskoo kuitenkin, että muutokset Saaristomerellä ovat saman suuntaisia kuin muualla Suomessa. -Esimerkiksi haahka on selvästi runsastunut ja uudistulokkaista kyhmyjoutsen, joka tuli minun tutkimusalueilleni vasta 50-luvulla ja on siitä lähtien runsastunut tosi paljon. Rönkä mainitsi runsastuneena myös merimetson.

Monen lajin runsastuminen johtuu muun muassa vesien rehevöitymisestä, mutta asia ei ole aivan yksiselitteinen. -On vaikea osoittaa yhtä tekijää. Lintuihin vaikuttavat niin monet tekijät säistä ja talvehtimisalueitten tilanteesta lähtien. Taantuvia lajeja ovat selkälokki ja pilkkasiipi. Taantuminen ei ole väistämätön kehitys, vaan siihen voidaan vaikuttaa puuttumalla taustalla oleviin syihin, Rönkä sanoo.

Pilkkasiiven taantumisen keskeisenä syynä on linnun pesimäaikainen häirintä. -Veneet pelottavat poikueita hajalleen ja isot lokit syövät mielellään poikasia. Rönkä sanoo, että pesimäluotojen rauhoittaminen touko-kesäkuussa vaikuttaisi jo merkittävästi pilkkasiipikannan kohentumiseen. Olisi myös hyvä tutkia, mitkä ovat pilkkasiiven tärkeitä "lastenkamareita", missä poikaset kasvavat ja ruokailevat. Sellaisia alueita tulisi suojella ja rauhoittaa liikenteeltä. Pelkkä rauhoittaminen ei riitä, ellei samalla vaikuteta ihmisten asenteisiin.

Monen tutkijan elämäntyölle tunnustus

Palkintosumma käytetään pääasiassa ensi ja seuraavan vuoden kenttätöihin. Niillä tehdään muun muassa tutkimusalueiden lintukannan uusintalaskennat. Aineistojen tallentaminen ja käsitteleminen yhteismitalliseksi vie myös paljon aikaa, koska aineistot ovat eri tutkijoiden keräämiä tietoja eri ajoilta ja alueilta. -Esimerkiksi emeritusprofessori Rauno Tenovuon aineisto oli 32 muistivihossa, jotka täytyi käydä läpi, poimia tarpeelliset pesimähavainnot muun materiaalin joukosta ja siirtää ne koneelle.

Tenovuo on yksi kolmesta ansioituneesta tutkijasta, joiden aineisto Röngällä on käytössä. Tenovuo tutki Kustavin pesimälinnustoa vuosina 1963-92. Viime vuonna käytiin Kustavista laskemassa "hänen saarensa".

Muut kaksi aluetta ovat Risto Lemmetyisen tutkima saarialue Nauvossa ja Paraisissa sekä Lennart Saaren Rymättylän Aasla-luoto. Saari on tutkinut Aaslaa vuodesta 1975 ja tutkii edelleen.

Rönkä on kiitollinen tutkimuksen saamasta Pandapalkinnosta. -Tämä oli tosi arvokas tuki meidän hankkeelle. Todella hienoa, että tällainen tunnustus tuli. Rönkä sanoo, että palkinto on myös kunnianosoitus kolmen tutkijan elämäntyölle. Esimerkiksi Lennart Saari käy yhdeksän kertaa vuodessa laskemassa alueensa.

(MTV3-STT)