Joka toinen vuosi yksi lapsi kuolee päivähoidossa vakaviin onnettomuuksiin. Jokainen heistä on liikaa, mutta vasta pari vuotta sitten sattunut surmasuma sai sosiaali- ja terveysministeriön tarttumaan toimeen.
Päätettiin perustaa työryhmä, joka sai tehtäväkseen pohtia päiväkotien turvallisuutta. Tuloksena syntyi kirjanen, joka pitää sisällään ensimmäiset valtakunnalliset päivähoidolle tehdyt turvaohjeet.
Julkaisun toimittaja, yli-insinööri Olli Saarsalmi kertoo, ettei turvallisuusasioita aina oteta tarpeeksi vakavasti, koska "mitään ei ole sattunut".
- Päivähoitoasiat ovat yleensä turvallisuuden suhteen hyvällä mallilla, enkä ole koskaan nähnyt yhtään ihmistä, joka ei ottaisi vakavasti lasten turvallisuutta, Saarsalmi toteaa.
Kuitenkin esimerkiksi turva-aitojen saaminen hoitopaikkojen ympärille voi kunnissa olla työn ja tuskan takana. Saarsalmi epäilee, etteivät kuntien sivistystoimet osaa aina tarpeeksi painokkaasti perustella tarpeitaan tekniselle toimelle.
- Pihoja ei voi rakentaa niin, että siellä ollaan kuin porsaat karsinassa. Pihalla pitää olla virikkeitä, että lapset pääsevät liikkumaan ja leikkimään.
Sieppauksiinkin syytä varautua
Suurimpina riskinä hoitolasten turvallisuudelle Saarsalmi pitää henkilökunnan puutetta, lasten karkaamisia sekä - Suomessa ehkä yllättäen - lasten sieppauksia. Niihin pitäisi hänen mukaansa meilläkin varautua nykyistä paremmin.
Suomessa on kunnallisessa päivähoidossa 190 000 alle kouluikäistä lasta, lähes joka toinen ikäluokasta. Kesällä päiväkotien ongelmat pahenevat, kun lapsiryhmiä yhdistellään lomien ajaksi eivätkä hoitajat tunne kaikkia kaitsittaviaan, kertoo ylitarkastaja Tanja Kahiluoto.
- Kunnanisiltä ja -äideiltä toivoisi ymmärrystä, ettei lapsia vain sullottaisi vieraisiin yksiköihin kesän ajaksi, vaan että lapsetkin saisivat nauttia kesästä, Kahiluoto sanoo.
Suositusten uskotaan riittävän
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Stakes suosittelevat julkaisussaan, että kukin päiväkoti laatisi ohjeitten pohjalta oman turvallisuussuunnitelmansa. Sen tulisi olla kattavampi kuin lakisääteinen pelastussuunnitelma tulipalojen ynnä muiden vaaratilanteiden varalle.
Miksi ministeriö tyytyi vain suosituksiin selkeitten käskyjen sijaan?
- Meillä on hyviä kokemuksia suosituksista esimerkiksi vanhusten hoidosta. Täytyy miettiä, mikä on lainsäädännön tehtävä, etteivät kaikki ohjeet ole kohta lakitekstiä, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.).
- Totta kai on hyvä seurata, miten ohjeet toteutuvat. Uskon, että kunnat ottavat suositukset vakavasti.
Turvallisuussuunnitelman tulisi käsitellä päiväkodin tilojen, välineiden ja ympäristön turvallisuutta. Niiden lisäksi huomioon tulisi ottaa myös muut henkilöstöön ja hoidossa oleviin lapsiin kohdistuvat riskit.
Näitä ovat muun muassa lasten sairauksiin ja tapaturmiin sekä ruokahuoltoon ja hygieniaan liittyvät uhkatekijät.
(MTV3-STT)