Paiseruttotapaus nosti esiin huolen taudin leviämisestä – suomalaisasiantuntija: Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruttopesäkkeisiin

Kiinassa ihmisellä todettu paiseruttotapaus herätti alkuviikosta huolta eri puolilla maailmaa. Paiseruton tai siitä kehittyneen keuhkoruton uskotaan olleen 1300-luvulla tuhoa kylväneen mustan surman taustalla. 

Lue lisää: Sisä-Mongoliassa todettu paiseruttotartunta – Kiina ryhtyy toimenpiteisiin

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo, että Kiinassa paiserutto elää yleensä jyrsijäpopulaatiossa. Jyrsijöistä bakteeritauti leviää edelleen kirppuihin ja kirppujen puremien kautta ihmisiin.

Maassa havaitaan paiseruttotapauksia joka vuosi, sillä Kiinassa on neljä tiedossa olevaa ruttopesäkettä. Aivelon mukaan riski taudin laajempaan leviämiseen on kuitenkin pieni. Syitä on useita.

Paiserutto ei yleensä leviä ihmisestä toiseen, ja sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. Lisäksi taudin taltuttamisessa auttaa se, että ruttopesäkkeet tunnetaan. Kiina osaa tarttua yksittäisiin tapauksiin nopeasti. 

– Kiinalaiset ovat aika hyvin tartuntatilanteensa päällä, kuten koronavirustilannekin osoitti. 

Aivelon mukaan paiseruttotartunnan tunnistaa puremakohtaan kehittyvästä isosta paiseesta. Lisäksi tauti nostaa kantajalleen nopeasti kuumeen ja voi aiheuttaa suolisto-oireita. 

Ruttoa esiintyy eri puolilla maailmaa

Kiinan lisäksi paiseruttoa esiintyy esimerkiksi Madagaskarilla, Brasiliassa ja läntisissä osissa Yhdysvaltoja.

– Siellä (läntisissä Yhdysvalloissa) on monissa paikoissa ruttopesäkkeitä. Esimerkiksi Yosemiten kansallispuistossa on tapahtunut tartuntatapauksia.

Vaikka tautia esiintyy maailmalla, tartuntatapaukset ovat nykyisellään suhteellisen harvinaisia. Tulevaisuudessa kulkutautien yleisyyteen vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutos. 

Aivelo sanoo, että ilmastonmuutokseen liittyy useita avoimia kysymyksiä. Epäselvää on esimerkiksi, synnyttääkö ilmaston lämpeneminen uusia ruttopesäkkeitä ja liikkuvatko vanhat pesäkkeet uusiin paikkoihin. Vielä ei tiedetä myöskään sitä, miten usein rutto jatkossa tarttuu ihmisiin. 

– 17 vuotta ennen mustan surman tuloa Eurooppaan, sääolosuhteet olivat sopivat ja saivat aikaan pandeemisen leviämisen. 

Aivelon mukaan ilmastonmuutos voi edesauttaa taudin ryöpsähtämistä, mutta vaikutukset pysyvät todennäköisesti silti varsin paikallisina.

– Epämiellyttäviä niille ihmisille, jotka saavat ruttotartunnan, mutta uhka suomalaisille on hyvin pieni.