Pahimmat maanjäristykset kautta aikain

Maanjäristys on maan kivikehän laattojen välisen tai laatan sisäisen jännityksen purkautuminen. Kun laatan tai laattojen liike jollain tavoin estyy, siirros lukkiutuu ja siirrostason ympäristöön alkaa kerääntyä jännitysenergiaa. Jännityksiin sitoutunut ns. kimmoenergia kerääntyy kymmenien vuosien kuluessa ja purkautuu ritsan tavoin hyvin nopesti.

Tärkeimmät tai toisaalta hankalimmat maanjäristysalueet ovat nuorten vuorijonojen alueet, kuten Tyynenmeren ympäristö ja valtamerien keskiselänteet. Pieniä järistyksiä tapahtuu lähes kaikkialla, myös Suomessa. Maailman ensimmäinen maanjäristys rekisteröitiin tiettävästi Kiinassa vuonna 1177.

Suomessa on rekisteröity järistyksiä 1600- luvulta lähtien noin 300. Eniten järistyksiä on maassamme sattunut Oulun-Kuusamon alueella. Viimeisin rekisteröity järistys sattui Keski-Suomessa tänä keväänä.

Voimakkaimmat järistykset

Turkin maanjäristys, uhreja etsitään raunioista

Richterin asteikolla mitattuna voimakkain maanjäristys tapahtui Chilessä vuonna 1906. Järistyksen voimakkuus oli 8.6 ja se surmasi noin 20 000 ihmistä. 1900- luvun alkuvuosikymmeninä Kiinassa ja Japanissa maa järisi kaksi kertaa yli 8 richterin asteikolla. Kiinassa, Gansussa sai surmansa noin 100 000 ihmistä ja Japanissa, Tokiossa ja Jokohamassa kuoli noin150 000 ihmistä.

Lähihistoriassakin on koettu monia tuhoisia maanjäristyksiä. Koben kaupungissa, Japanissa 1995 järistyksessä kuoli noin 5000 ihmistä ja 27 000 loukkaantui. Järistys aiheutti valtavia aineellisia vahinkoja, kun järistyskestäviksi luultuja taloja sortui ja monitasomoottoriteitä tuhoutui. 1993 järisi Kollis-Iranissa ja Intiassa yli 7 Richterin asteikolla. Iranissa kolonuhreja noin 50 000 ja Iranissa noin 25 000. Suurin kuolonuhrien määrä on Tangshasta, Kiinasta vuodelta 1976. Virallisesti 7.8-8.2 richterin asteikolla olleen järistyksen uhreja on noin 242 000 ja epävirallisesti jopa 650 000.

Kuka keksi Richterin

Richter

Charles Francis Richter syntyi Ohiossa vuonna 1900. 16- vuotiaana Richter muutti äitinsä kanssa Los Angelesiin ja ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa mm. Stanfordin yliopistossa. Richter työskenteli seismologian laitoksella Washingtonissa vuodesta 1927 ja opetti teoreettista fysiikkaa Californian Institute of Technologyssa kehittäen samaan aikaan omaa mitta-asteikkoaan. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1970.

Richterin asteikko esiteltiin yleisölle vasta vuonna 1935. Ennen sitä muun muassa ranskalainen Francois -Alphones Forelli kehitti 10 pisteisen mitta-asteikon 1800-luvun lopulla. Italialainen tulivuoritutkija Giuseppe Mercalli kehitti 1902 puolestaan 12 pisteisen asteikon.

Mercallin asteikko mittaa järistyksen voimakkuutta arvioimalla vahinkoja. Se perustuu haastatteluihin ja saattaa antaa järistysalueen eri puolillta eri voimakkuuksia. Richterin kehittämä asteikko perustuu mittauksiin ja arvoihin, jotka saadaan suoraan maanjäristysalueen keskipisteen päältä. Richetrin asteikon voimakkuudet lasketaan perustuen järistyksessä vapautuvaan energiaan. Toisin kuin Mercallin asteikko, Richter ontaa järistyksen voimakkuudesta totuudenmukaisen ja objektiivisen kuvan.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat