Paavi pahoitteli juutalaisvainoja

Paavin odotettiin jo ennakolta pyytävän anteeksi katolisen kirkon toimintaa sodan aikana. Kirkkoa on arvosteltu silmien sulkemisesta juutalaisvainoilta. Paavi pyysi vähän aikaa sitten messussa anteeksi katolisen kirkon syntejä mm. "Israelin kansaa" vastaan. Hän ei kuitenkaan maininnut erikseen juutalaisvainoja. Natsit murhasivat toisen maailmansodan aikana miljoonia juutalaisia.

Paavi ei nytkään pyytänyt anteeksi sitä, ettei katolinen kirkko aikanaan puuttunut juutalaisvainoihin. Monet juutalaiset johtajat olivat sanoneet toivovansa paavilta anteeksipyyntöä. Muisto natsien toisen maailmansodan aikana surmaamista juutalaisista "elää edelleen, ja se polttaa itsensä meidän sieluihimme", paavi sanoi tunteisiin vetoavassa puheessaan. Monet tilaisuuteen osallistuneista ihmisistä itkivät avoimesti.

Paavi ei maininnut puheessaan sodanaikaista paavia Pius XII:ta. Monien israelilaisten syytösten mukaan Pius XII pysyi vaiti ja katseli muualle, kun juutalaisia surmattiin. Puolalaissyntyinen paavi Johannes Paavali II näki itse juutalaisten ystäviensä ja naapuriensa katoavan juutalaisvainojen aikana. Osa israelilaisista ilmaisi pettymyksensä siitä, ettei paavi pyytänyt selkeästi anteeksi Vatikaanin roolia juutalaisvainojen aikana. Toinen Israelin ylirabeista, Meir Lau, oli pettynyt. -Odotin hänen käsittelevän myös katolisen kirkon asennetta, ei vain juutalaisia kohtaan syntiä tehneitä kirkon jäseniä, Lau sanoi. Hän jatkoi katolisen kirkon levittäneen vihaa juutalaisia kohtaan useammin kuin kerran.

Paavi puhui sovinnosta katolisten ja juutalaisten kesken

Paavi tapasi tänään myös Israelin presidentin Ezer Weizmanin. Monien israelilaisten mielestä tapaaminen kuului paavin kuusipäiväisen Lähi-idän matkan tärkeimpiin tapahtumiin. Heille se merkitsi juutalaisvaltion voimakasta tunnustamista. Vatikaani tunnusti Israelin muodollisesti vasta vuonna 1994. Rabbi David Rosen luonnehti paavin ja Weizmanin tapaamista "muutokseksi katolisen kirkon asenteessa juutalaista kansaa kohtaan Israelin maassa". Israelissa on vieraillut paavi vain kerran aiemmin, vuonna 1964. Tuolloinen paavi Paavali VI vietti vain päivän Israelissa eikä hän vieraillut Jerusalemin länsiosassa. Hän ei myöskään lausunut sanaa Israel julkisesti. Tuohon aikaan katolinen kirkko oli vasta aikeissa luopua näkemyksestään, jonka mukaan juutalaiset olivat yhteisesti vastuussa Jeesuksen kuolemasta.

Paavi siunasi Weizmanin, muut paikalla olleet Israelin johtajat ja Israelin. Weizman sanoi puheessaan paavin toimineen selkeästi rotusyrjintää ja juutalaisvihaa vastaan. -Vierailunne Jerusalemissa voi edistää osaltaan rauhaa sekä juutalaisten, muslimien ja kristittyjen välillä että Israelin ja arabimaailman välillä, Weizman sanoi. -Meidän on päättäväisesti parannettava menneisyyden haavat niin, ettei niitä avata uudelleen, paavi sanoi Weizmanille. -Meidän on työskenneltävä uuden, juutalaisten ja kristittyjen välisen sovinnon aikakauden eteen, paavi jatkoi. Paavi tapasi Jerusalemin länsiosassa myös rabbeja. Vierailua pidettiin osoituksena siitä, että paavi oli tullut vastaan juutalaisten vaatimuksia, joiden mukaan katolisen kirkon tulisi tunnustaa uskontojen tasavertaisuus. Muuan rabbi kertoi paavin puhutelleen rabbeja "vanhemmiksi veljiksi" ja kutsuneen juutalaisuutta maailman uskontojen perustaksi.

Barak iloitsi paavin lausunnoista

Israelin pääministeri Ehud Barak piti tervetulleena paavi Johannes Paavali II:n lausuntoja parempien suhteiden rakentamiseksi kristittyjen ja juutalaisten välille. Barak muistutti paavin pyytäneen aiemmin maaliskuussa anteeksi syntejä, joihin kristityt syyllistyivät kahden tuhannen vuoden aikana juutalaisia ja muihin uskontoihin kuuluvia kohtaan.
(STT-AFP-Reuters)