Eri alojen opiskelijat hakevat yliopistosta hyvinkin erilaisia asioita, kertoo tuore väitöstutkimus. Yhdellä alalla arvostetaan valmiuksia hyväpalkkaiseen työhön, toisella elämän ja yhteiskunnan syvällistä ymmärtämistä, korkeatasoista ammatillisuutta tai eväitä maailmanparantamiseen. Paimenna näitä sitten neljässä vuodessa maistereiksi.
Tutkija Oili-Helena Ylijoki puhuu väitöksessään eri tieteenaloista heimoina, joilla on omat perinteensä, moraalikäsityksensä, valta-asetelmansa, vihollisensa ja käsityksensä asemastaan muiden heimojen rinnalla. Professorit toimivat heimopäällikköinä, joiden nauttima arvostus harvoin joutuu kyseenalaiseksi. Opintojaan aloittelevat opiskelijat ovat heimon uusia jäseniä, jotka omaksuvat sen tavat ja ryhtyvät osoittamaan kelvollisuuttaan heimon sisällä. Kyse ei ole pelkästään hyvistä arvosanoista, vaan monien kirjoittamattomien sääntöjen omaksumisesta - joskus myös ristiriitaisesta ja kriittisestä suhteesta heimon tapoihin ja arvoihin.
Tarkastelutapa nousee siis Ylijoen oman heimon eli sosiaalipsykologian perinteestä. Opetuksen ja tutkimuksen sisältö sekä yliopiston suhde muuhun yhteiskuntaan jäävät tässä tutkimuksessa sivummalle. -Työni on korostanut yliopiston moniäänisyyttä sekä tieteenalojen ja oppiaineiden erityisyyttä, Ylijoki toteaa.
Pelkät luvut kertovat vähän
Moniäänisyys merkitsee Ylijoen mukaan esimerkiksi sitä, että pelkkiin tutkintomääriin ja opiskeluaikojen pituuksiin ei ole viisasta tuijottaa. Numerot ja keskiarvot eivät paljoa kerro, ellei niiden taustoja tunneta ja tulkita. -Joillakin aloilla pitkät valmistumisajat johtuvat siitä, että opiskelijat pääsevät helposti töihin ilman valmista tutkintoakin. Toisilla aloilla taas syynä voi olla se, että arvostetaan syvällistä perehtymistä ja sivistysyliopiston perinteitä, sanoo Ylijoki. Ylijoen väitöstutkimus Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio tarkastettiin tänään Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Rauni Myllyniemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena eli väitöstilaisuuden valvojana ma. professori Anja Riitta Lahikainen. Ylijoki toimii sosiaalipsykologian yliassistenttina Tampereen yliopistossa. Väitöskirjan on julkaissut tamperelainen kustantamo Vastapaino.
Neljän alan selvitys
Ylijoki tutki Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian, tietojenkäsittelyopin, julkishallinnon sekä kirjastotieteen ja informatiikan opiskelijoiden suhdetta tiedeyhteisöihinsä ja sosiaalistumista niihin. Hän haastatteli sekä uusia että opintojensa loppuvaiheissa olevia opiskelijoita ja lisäksi muutamia kunkin alan opettajia. Väitöstutkimus liittyi Tampereen yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämisprojektiin. Aineisto on koottu 1990-luvun alkupuolella. -Tutkittaviksi valittiin neljä erilaista alaa, mutta tavoitteena oli herättää laajempaakin keskustelua, sanoo Ylijoki. Tiedeyhteisöjen ja tiedemaailman tutkimuksessa on tähän asti keskitytty enimmäkseen luonnontieteisiin, etenkin luonnontieteiden kuningattarena pidettyyn fysiikkaan. Ylijoen haastateltavat edustavat vähemmän kuuluisia ja vaatimattomampaa sosiaalista arvostusta tarjoavia aloja. -Tampereen yliopisto on yhteiskuntatieteellisesti profiloitunut yliopisto, josta puuttuvat luonnontieteet. Tämän toimintaympäristön voi otaksua vahvistavan yhteiskuntatieteiden asemaa ja värittävän paikallisia akateemisia heimokulttuureita, huomauttaa Ylijoki.
Noviisit hyveitten tiellä
Ylijoki rakensi haastattelujen pohjalta eri alojen opiskelijoiden tyyppihahmot ja noviisin mallitarinan, johon uusi opiskelija joutuu itseään ja toimintaansa peilaamaan. Hän listasi eri tiedeheimojen hyveet ja paheet sekä viholliset, jotka useimmiten löytyvät naapurista eli läheisiltä tieteenaloilta. Tietojenkäsittelyopin heimo lupaa jäsenilleen hyväpalkkaista työtä - jopa niin nopeasti, että opintojen loppuun saattaminen viivästyy työnteon vuoksi. Toisaalta pelkän rahan ajatteleminen on heimon moraalikäsitysten mukaan paheellista. Hyveellisyyteen kuuluu aito innostus tietokoneisiin ja uteliaisuuden sävyttämä halu kehittyä omalla alalla. Heimon esikuvalliseksi sankariksi käy Bill Gates, joka edustaa sekä poikamaista innostusta että huikeaa omaisuutta.
Myös julkishallinnon heimossa keskeinen arvo on suhde työelämään. Vihamielisiä naapureita ovat ekonomit, joilla näyttää olevan tavoiteltavaan tulevaisuuteen vielä paremmat avaimet. Hyveellistä on valmistua nopeasti ja pyrkiä hyvään, arvostettuun työpaikkaan. Pelkkä virkaura ei kuitenkaan riitä, vaan hyveellinen julkishallinnon noviisi haluaa vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla ihmisten asialla. Kirjastotieteen ja informatiikan heimo on muita hajanaisempi. Noviisi joutuu valitsemaan, innostuuko kirjastosta vaiko informatiikasta. Kummassakin alaheimossa hyveellisyyteen kuuluu säntillinen opiskelu ja ammattitaidon hankkiminen. Sosiaalipsykologian noviisin mallitarina poikkeaa muista oleellisesti sikäli, että ammatillisuus ja työelämään sijoittuminen eivät ole keskeisellä sijalla. Pikemminkin päinvastoin: hyveellisenä pidetään syventymistä, pohdiskelua, keskustelua sekä oman ajattelun löytämistä ja rakentamista.
(STT)