Olympiavoitto Pekingissä yhä Pitkämäen ykköstavoite

- Olympialaiset ovat aina olleet minulle se ykkösasia, ja nimenomaan Pekingin kisat ovat olleet mielessä jo kaksikymppisestä asti. Tiesin Ateenassa 2004, että olin vielä liian nuori ja kokematon menestyäkseni, Pitkämäki sanoo.

Pitkämäki oli Ateenassa kahdeksas, vuotta myöhemmin Helsingin MM-kisoissa neljäs ja viime vuonna Göteborgin EM-kisoissa toinen. Helsingin ja Göteborgin kisoissa Pitkämäki oli mestarisuosikki, joten Osakassa alkoi olla jo mestaruuden aika.

- Uran jatkon kannalta tällä mitalilla oli suuri merkitys. Nyt todistin itselleni, että pystyn voittamaan arvokisoja, arvioi Pitkämäki, jota jotkut ehtivät Helsingin kisojen jälkeen arvostella huonoksi kilpailijaksi.

Itse Pitkämäki oli erittäin luottavainen ennen Osakan finaalia, sen jälkeen kun karsintakilpailun tekniikkaongelmaan oli löytynyt ratkaisu.

- Tunsin, että osaan homman ja tiesin olevani fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa. Finaalissa kaikki oli päästä kiinni, Pitkämäki totesi.

Kun jalat toimivat, heitto kulkee

Pitkämäki on heittäjänä fyysisesti vahva, mutta ei mikään voimanostajatyyppi. 92-kiloinen heittäjä tempaa 120 kiloa ja nostaa etukyykystä ja penkkipunnertaa 170 kiloa. Voimaa siis on, mutta se on jalostettu käyttöön, kuten hieman reilu 17 metrin viisiloikkatulos kertoo. Pitkämäen räjähtävästä voimantuotosta antaa hyvän kuvan myös se, että neljän kilon kuula lentää pään yli taakse heitettynä 26,03 metriä.

Pitkämäen heitto perustuu kuitenkin kovaan vauhtiin ja hyvään jalkatyöhön.

- Teron heitto lähtee jaloista. Niiden pitää olla herkässä kunnossa, että keihäs lentää, Kangas sanoo.

Kuluvalla kaudella Pitkämäki on fyysisesti parempi kuin koskaan. Heittotekniikan kanssa sen sijaan tehtiin hienosäätöä loppuun asti. Pitkämäki tuli Osakan karsintakilpailussa vetovaiheeseen takakenossa, tukijalka siirtyi hieman sivuun, ja keihäs karkasi taivaalle.

Valmentaja Kangas, joka on myös Suomen urheiluliiton SUL:n heittäjien lajivalmentaja, eli ankaria hetkiä perjantaisen karsinnan jälkeen.

- Kävin aika syvällä itseni kanssa lauantaina. Mietin, että mitä teen, jos ei onnistuta, Kangas tunnusti.

Kuten joskus aikaisemminkin, kaksikon yhteistyönä tekniikka ja hyvä heittovire löytyi ja poiki mestaruuden.

Varmuus ja fyysinen kunto huipussa

Mikä sitten tekee Pitkämäestä Suomen kaikkien aikojen viidennen keihäänheiton maailmanmestarin?

- Tero on ollut kauden varmin heittäjä. Valmentajana minä en usko siihen, että arvokisoihin herkistelemällä saadaan heittoon viisi metriä lisää, Kangas sanoo.

- Toisekseen hän on fyysisesti eli ominaisuuksiltaan tämän hetkin kovin heittäjä. Hän on myös hyvä kilpailija ja mutta myös ihminen, jolla on iso sydän.

Kaikista mestarin rakennustarpeista Kangas nostaa yli muiden toissa keväänä sähköinsinööriksi valmistuneen heittäjän kyvyn analysoida tekemisiään ja kehittää niitä.

- Hän on ajatteleva urheilija, joka tuntee joka solullaan kaiken mitä tekee. Ja ilman sitä, että urheilija tuntee ja hallitsee oman kroppansa, hänestä ei tule hyvää urheilijaa.

(MTV3-STT)