Saksan hallitus on menettänyt luottamuksensa parlamentin äänestyksessä.
Hallituksen luottamusta vastaan äänesti 394 liittopäivien edustajaa ja sen puolesta 207, kertoivat muun muassa uutistoimisto AFP ja saksalaislehti Der Spiegel. Tyhjää äänesti 116 liittopäivien edustajaa.
Liittokansleri Olaf Scholzin hallituskoalition odotettiin jo etukäteen häviävän luottamusäänestyksen. Luottamuksen menetys johtaa Saksan parlamentin hajottamiseen.
Parlamentin hajotessa Saksan liittopresidentti määrää pidettäväksi uudet vaalit. Ne olisi määrä pitää helmikuun lopulla.
Saksan hallituskriisi alkoi viime kuun alussa, kun "liikennevalokoalitio" tuli tiensä päähän ja liberaalipuolue FDP lähti hallituksesta.
Välirikko jätti Scholzin johtamaan sosiaalidemokraattien ja vihreiden vähemmistöhallitusta.
Lue myös: Saksassa äänestetään hallituksen luottamuksesta – vaalit todennäköiset
Painia katastrofien kanssa
Helppoa aikakautta hallituksella ei juuri ollut tätä ennenkään, sillä se on paininut katastrofien kanssa jo alkumetreiltä lähtien.
Suurimpana näistä on ollut Ukrainan sota.
Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, noin kolme kuukautta Saksan hallituksen muodostamisen jälkeen.
Sota johti Saksassa kriisiin muun muassa siksi, että Saksa oli vuosien varrella kehittänyt pahan energiariippuvuuden Venäjään.
Saksa on myös ollut monasti vastahakoinen antamaan Ukrainalle uusimpia tai tehokkaimpia asejärjestelmiä sodan leviämisen pelossa.
Tuorein esimerkki tästä ovat Taurus-ohjukset. Scholz on osana puolueensa vaalikampanjaansa pitänyt kiinni jyrkästä kannastaan, ettei Ukrainalle tule toimittaa näitä aseita.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:36
Scholz puolusti hallituksensa perintöä
Luottamuslauseäänestystä edeltäneissä väittelyissä Scholz puolusti hallituksensa perintöä.
Hänen mukaansa hallitus oli edistynyt merkittävästi Saksan puolustusmenojen lisäämisessä.
Saksan asevoimat oli edellisen kristillisdemokraattien johtaman hallinnon jäljiltä Scholzin mukaan "kammottavassa" kunnossa.
– On korkea aika sijoittaa voimakkaasti ja päättäväisesti Saksaan. Raskaasti aseistautunut ydinasevaltio käy sotaa Euroopassa vain kahden tunnin lentomatkan päässä täältä, Scholz sanoi.
Vaalikampanjointi helmikuun vaaleja silmällä pitäen on jo pyörähtänyt käyntiin.
Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa laahaava talouskasvu, tuki Ukrainalle sekä maahanmuuttopolitiikka.
Scholzin sosiaalidemokraatit ovat toistaiseksi menestyneet mielipidemittauksissa huomattavasti huonommin kuin oppositiossa olevat kristillisdemokraatit.
Kannatuskyselyiden perusteella Saksan seuraavaksi liittokansleriksi on todennäköisesti nousemassa kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz, joka parlamentissa syytti Scholzia siitä, että liittokansleri on jättämässä seuraavan hallituksen perinnöksi maan sodanjälkeisen historian pahimpiin lukeutuvan talouskriisin.
– Teillä oli tilaisuutenne, mutta ette käyttäneet sitä. Herra Scholz, te ette ansaitse luottamusta, Merz sanoi.