Oikeustieteen professori: Nettisensuurilaissa puutteita

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää lapsipornografian leviämisen estotoimia koskevaa lakia ongelmallisena perustuslain ja etenkin sananvapauden kannalta, sillä Suomen perustuslaki kieltää yksiselitteisesti ennakkosensuurin.

Lisäksi sensuurilakia toteutetaan tällä hetkellä siten, että poliisi kokoaa tuomioistuinten valvomatta salaisen listan, jonka mukaisesti operaattorit estävät asiakkaidensa pääsyn tietyille nettisivuille. Ojasen mukaan tämä on ongelmallista hallinnon läpinäkyvyyden kannalta. Poliisi onkin myöntänyt, että listalle on päätynyt myös laillista aineistoa sisältäviä sivuja ja luvannut parantaa kiellettyjen sivujen valikointimenetelmiä.

Ojanen korostaa, että valtiolla on myös selkeä velvollisuus suojella lapsia ja puuttua lapsipornografian hallussapitoon sekä levittämiseen. Ongelma on lähinnä se, että nykyisellään sensuurilailla puututaan myös muihin sivustoihin. Ojasen mukaan tätä olisi pitänyt jo lain säätämisvaiheessa miettiä tarkemmin.

Ojasen mielestä lakiesitys olisi ehdottomasti pitänyt viedä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan syksyllä 2006. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan sitä käsiteltiin viestintävaliokunnassa, joka ei tehnyt muutosesityksiä. Laki hyväksyttiin yksimielisesti ja se tuli voimaan vuonna 2007. Käytännössä lakia on alettu soveltaa vasta viime vuoden loppupuolella.

Sasi: Meni ohi puhemiesneuvostolta

Hallituksen esitys lapsipornografian levittämisen estotoimista ei sisällä mainintaa siitä, että asia olisi syytä viedä perustuslakivaliokuntaan. Eduskunnan täysistunnolla on kuitenkin oikeus lähettää lakiesitys perustuslakivaliokunnan pohdittavaksi. Päätöksen tekee käytännössä puhemiesneuvosto.

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi oli ja on edelleen sekä puhemiesneuvoston jäsen että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Myös hän kertoo nyt, että tuo lakiesitys olisi pitänyt käsitellä perustuslakivaliokunnassa, koska sillä on vaikutusta perusoikeuksiin.

Sasin mukaan lakiesityksen kaikkia vaikutuksia ei puhemiesneuvostossa aikanaan ehkä täysin ymmärretty. Jos jatkossa tulee vastaavia hankkeita, pitää ne Sasin mielestä ehdottomasti käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Sensuurilaki kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan. Laista on tarkoitus tehdä arviointi, mutta sen aikataulusta ei ole vielä päätetty. Viestintäministeri Suvi Lindén kertoi tiistaina 4. maaliskuuta MTV:n uutisille, että laissa sinänsä ei ole muutostarpeita, vaan kehitettävää löytyy toimeenpanossa.

Lisää tulossa?

Lain kritisoijat pelkäävät, että nettisensuuri laajenee myös muihin kohteisiin ja sivustoihin. Julkisuudessa on puhuttu esimerkiksi internetsivustoista, joilla on tarjolla tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia. Tosiasiassa opetusministeriössä kyllä seurataan tilannetta, mutta asiaa ei aktiivisesti valmistella.

Sen sijaan sisäministeriön arpajaislain muutostarpeita pohtiva työryhmä miettii myös sitä, pitäisikö nettipokerisivustoille pääsyä rajoittaa. Perusteena olisivat esimerkiksi pelaamisen haitat peliriippuvaisille yksilöille. Mitään päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla ei myöskään ole meneillään valmistelua tämänkaltaisten menetelmien soveltamisesta muihin aihealueisiin.

Professori Ojasen mukaan kynnys ryhtyä rajoittamaan internetliikennettä on aina huomattavasti korkeampi, jos kyseessä ei ole lapsipornografian kaltainen asia, jota valtiolla on velvollisuus torjua sekä perustuslain että kansainvälisten velvoitteiden nojalla.

Hallituksen lakiesitys eduskunnalle