Nykytiede selvittää soturikuningas Kaarle XII:n kuolemaa

Kaatuiko kuningas Kaarle XII vihollisen luodista vai tuliko kuula sitten omien puolelta? Tämä kysymys on askarruttanut, jopa piinannut ruotsalaisia lähes kolmesataa vuotta. Nyt siihen halutaan lopultakin vedenpitävä tieteellinen vastaus.

Tukholman teknillinen yliopisto KTH haluaa avata Kaarle XII:n haudan tutkiakseen kuninkaan kallon nykyajan tieteen tarjoamilla huippulaitteilla ja menetelmillä.

- Me haluamme tutkia, löytyykö Kaarle XII:n kallosta jäänteitä kuulasta, joka tappoi hänet. Meillä on aivan uusi elektronimikroskooppi, jolla voimme tutkia ja analysoida kallon ja siinä olevan kuulanreiän äärimmäisen tarkasti, kertoo KTH:n metallurgian professori Stefan Jonsson.

Ruotsin sotakuninkaisiin kuulunut Kaarle XII kuoli sotaretkellä Norjassa 30. marraskuuta 1718. Hengen vei päähän osunut kuula, jonka lähettäjää on turhaan etsitty sekä norjalaisten että omien joukosta.

Siksi historioitsijat ovat vuosisatojen mittaan kirjanneet useita arvailuja siitä, mistä kuula lähetettiin matkaan. Niiden joukossa on teorioita salaliitoista ja sotaväsymyksen laukaisemasta luodista. Nykyisin monet historioitsijat ovat kallistuneet sille kannalle, että kuula tuli norjalaisen musketöörin kiväärinpiipusta.

Nykytiede historioitsijoiden avuksi

- Kaarle XII:n surmannutta luotia ei löydetty, mutta tallessa on eräs kuula (kuulanappi), jonka otaksutaan olevan surmanluoti. Tutkimuksillamme voisimme selvittää, löytyykö kallon luista jäänteitä samasta metallista, mistä tämä säilynyt kuula on valmistettu. Silloin ensi kerran tietäisimme kuolinsyystä jotakin varmaa, professori Jonsson perusteli.

Mikäli kuninkaan luista löytyy rauta- ja lyijyjäänteitä, vahvistuisi norjalaisten syyllisyys. Jos taas luissa onkin messinkijäänteitä, epäilyt ruotsalaisten omasta salaliitosta kuningastaan vastaan vahvistuisivat. Varbergin museossa säilössä oleva kuulanappi sisältää messinkiä ja sitkeiden tarinoiden mukaan kuula olisi valmistettu Kaarle XII:n manttelin napista.

Aloite kuninkaan haudan avaamisesta ei ole professori Janssonin, vaan se on tullut ruotsalaisilta historioitsijoilta. Pyyntö avaamisesta on joka tapauksessa tehty, ja KTH:n tutkijaryhmä on valmiina auttamaan.

- Hauta avattiin edellisen kerran heinäkuussa 1917. Mutta niiden aikojen tutkimusmenetelmät olivat lähes olemattomat nykyaikaan verrattuna. Pari viime vuosikymmentä ovat antaneet tiedemiesten käyttöön aivan uskomattomat instrumentit, sensorit, tutkimuslaitteet ja -menetelmät, professori Jonsson totesi.

(MTV3-STT)