Ympäristöministeriön viime kesänä käynnistämien Normitalkoiden tarkoituksena oli selvittää, aiheutuuko rakentamisen byrokratiasta turhia kustannuksia.
– Keskeinen ajatus oli se, että rakentaminen on Suomessa liian kallista. Se johtuu toki monista tekijöistä, mutta yksi keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt seikka oli normien vaikutus. Halusimme lisätä yleistä kustannustietoisuutta niiden suhteen, kertoo asuntoministeri Jan Vapaavuori.
Rakennusteollisuus RT:n johtaja Ensio Hakkarainen todistaa asian painavuuden:
– On hyvin tärkeää nostaa esiin kysymys siitä, onko rakentamiseen liittyvä normiviidakko tarpeellinen ja aiheuttaako se ylimääräisiä kustannuksia.
Samoin näkee asian arkkitehti, Rakennustietosäätiö RTS:n yliasiamies Matti Rautiola:
– Suomessa on suuri rakkaus normeihin ja normatiiviseen lähestymistapaan. Suunnittelijalle on joskus aiheuttanut ahdistusta, kun normien kehä kiristyy ja kiristyy – kunnes lopulta kuuluu se viimeinen pihaus...
Mukana monen alan osaajia
Rakentamisen normitalkoot oli hyvin avoin ja läpinäkyvä hanke. Sen yhteydessä kysyttiin laajasti niin rakentamisen ammattilaisilta kuin omatoimisilta rakentajilta ja remontoijiltakin heidän näkemyksiään rakentamismääräyksistä ja ennen kaikkea niiden kustannusvaikutuksista.
Vaikka valtaosan määräyksistä katsottiin olevan ajan tasalla, muutamien kustannusvaikutuksia pidettiin kuitenkin kohtuuttomina. Arvostelun kärki kohdistui väestönsuojia koskeviin määräyksiin, jotka ovat sisäministeriön vastuulla.
– On käynyt ilmi, että rakentamismääräyksille - joita on kieltämättä paljon - on yleensä löytynyt jokin järkevä peruste. Ei niitä ihan huvin vuoksi ole aikoinaan säädetty, toteaa virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen Helsingin rakennusvalvontavirastosta.
– Mutta väestönsuojarakentamisen osalta Suomi on poikkeus Euroopassa, ehkä koko maailmassakin. Ei juuri missään ole enää pitkiin aikoihin rakennettu uusia suojapaikkoja niin systemaattisesti kuin meillä.


