Normitalkoot päättyvät – muuttuvatko määräykset?

– Keskeinen ajatus oli se, että rakentaminen on Suomessa liian kallista. Se johtuu toki monista tekijöistä, mutta yksi keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt seikka oli normien vaikutus. Halusimme lisätä yleistä kustannustietoisuutta niiden suhteen, kertoo asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Rakennusteollisuus RT:n johtaja Ensio Hakkarainen todistaa asian painavuuden:

– On hyvin tärkeää nostaa esiin kysymys siitä, onko rakentamiseen liittyvä normiviidakko tarpeellinen ja aiheuttaako se ylimääräisiä kustannuksia.

Samoin näkee asian arkkitehti, Rakennustietosäätiö RTS:n yliasiamies Matti Rautiola:

– Suomessa on suuri rakkaus normeihin ja normatiiviseen lähestymistapaan. Suunnittelijalle on joskus aiheuttanut ahdistusta, kun normien kehä kiristyy ja kiristyy – kunnes lopulta kuuluu se viimeinen pihaus...

Mukana monen alan osaajia

Rakentamisen normitalkoot oli hyvin avoin ja läpinäkyvä hanke. Sen yhteydessä kysyttiin laajasti niin rakentamisen ammattilaisilta kuin omatoimisilta rakentajilta ja remontoijiltakin heidän näkemyksiään rakentamismääräyksistä ja ennen kaikkea niiden kustannusvaikutuksista.

Vaikka valtaosan määräyksistä katsottiin olevan ajan tasalla, muutamien kustannusvaikutuksia pidettiin kuitenkin kohtuuttomina. Arvostelun kärki kohdistui väestönsuojia koskeviin määräyksiin, jotka ovat sisäministeriön vastuulla.

– On käynyt ilmi, että rakentamismääräyksille - joita on kieltämättä paljon - on yleensä löytynyt jokin järkevä peruste. Ei niitä ihan huvin vuoksi ole aikoinaan säädetty, toteaa virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen Helsingin rakennusvalvontavirastosta.

– Mutta väestönsuojarakentamisen osalta Suomi on poikkeus Euroopassa, ehkä koko maailmassakin. Ei juuri missään ole enää pitkiin aikoihin rakennettu uusia suojapaikkoja niin systemaattisesti kuin meillä.

Määräykset väestönsuojista sisältyvät pelastuslakiin, jota ollaan parhaillaan uudistamassa.

– Meillä on käynnissä hyvä vuoropuhelu ympäristö- ja sisäministeriön välillä siitä, kuinka normeja voidaan joustavoittaa, Vapaavuori vakuuttaa.

– Siihen ei varmaan päästä, että rakentamisvelvoitteesta voitaisiin kokonaan luopua.

Kuuminta ja tunteikkainta keskustelua käytiin esteettömyyttä koskevista vaatimuksista. Niillä oli sekä vankat kannattajansa että vahvat epäilijänsä.

– On oikein ja täysin perusteltua tehdä esteetöntä ympäristöä niin asuntojen sisällä kuin julkisessa ulkotilassakin, Jääskeläinen sanoo.

– Se on pitkän päälle järkevää ja kannattavaa kansantaloudellisestikin. Joitain pieniä ylilyöntejä on silti silloin tällöin havaittavissa, ja niistä kannattaisi keskustella reilusti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa sauna – pitääkö löylyhuoneeseen todella päästä pyörätuolilla, varsinkaan kun lauteita ei kuitenkaan saa pystyyn sillä tavalla, että siellä pystyisi ottamaan löylyä?

Myöskään Rautiola ei epäile hiukkakaan esteettömyyden arvoa:

– Ilman muuta ympäristön helppokäyttöisyys on arvokas asia kaikille kansalaisille. Sen piiriin kuuluu liikuntaesteisyyden poistamisen lisäksi muutakin – esimerkiksi teknologian helppokäyttöisyys, kuten bussiaikataulujen helppolukuisuus ja oikeanlainen valaistus.

Vapaavuori katsoo lisäselvitykset tarpeelliseksi:

– Tarkoitus on asettaa työryhmä pohtimaan muuntojoustavuuden kautta aikaan saatavia parannuksia. Se tarkoittaa sitä, että suunnittelemalla hiukan toisin saadaan aikaan edullisempia ratkaisuja tinkimättä juurikaan esteettömyydestä.

Ensio Hakkarainen toivoo myös kuntien tulevan mukaan normitalkoisiin:

– Rakennusteollisuuden kannalta harmittavat ehkä eniten liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, joissa mennään talosuunnittelun tasolle ja aiheutetaan kädet sitomalla tarpeettomia kustannuksia. On kuntien vuoro katsoa peiliin, sillä juuri kaavoituksen kohdalla on määräyksiä, jotka pitäisi perata seuraavaksi.

Hakkarainen mainitsee esimerkkinä autopaikoitusta koskevat määräykset:

– Ne aiheuttavat rakentamiseen aivan poskettomia kustannuksia!

Normitalkoille toivoo jatkoa myös Matti Rautiola:

– Tämä oli niin tarpeellinen prosessi, että sitä pitäisi jatkaa - mieluiten se saisi olla jatkuvasti toistuva, koko ajan käynnissä oleva prosessi.

Jan Vapaavuori lupaa työn jatkuvan ainakin jossain muodossa:

– Ympäristöministeriössä katsotaan jatkossa tarkemmin määräysten perään. Muissa ministeriöissä ymmärretään, että ne vaikuttavat rakentamiseen ja rakentamisen hintaan. Suoranaisia normimuutoksia ei varmaankaan paljon tule, mutta ainakin itse uskon ja toivon, että jatkotyön aikana saadaan aikaan konkreettisia laki- ja normimuutoksia.

(JKA 27.3.2009)