Hiihtäjien epätavallisista verenkuvista alkanut keskustelu on saanut jatkoluvun Norjasta, jossa vastikään ilmestyneessä kirjassa kerrotaan nimeltä mainiten, keillä 12:lla Lahden MM-hiihtojen mitalinvoittajalla oli epätavalliset veriarvot. Listalla on dopingtesteissä kärähtäneiden suomalaisten lisäksi myös kaikista testeistä puhtaan tuloksen antaneen Kaisa Variksen nimi.
Listalla ei ole hiihtäjiä Norjasta tai Ruotsista. Aftenposten-lehden toimittaja Dag Vidar Hansen on kirjoittanut kirjan, jossa kerrotaan uusia tietoja Lahden taannoisten tutkimusten tuloksista. Hansenin julkistamista nimistä Johann Mühlegg, Olga Danilova, Larisa Lazutina, Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen ja Milla Jauho ovat olleet julkisuudessa jo aiemmin.
Hansenin listalla ovat uusina niminä Viron Andrus Veerpalu, Venäjän Julia Tshepalova, Nina Gavriljuk ja Vitali Denisov sekä Suomen Kaisa Varis.
Hansenin mukaan epänormaali verenkuva löytyi kaikkiaan 23:lta urheilijalta, joka edustavat 13:a maata. Hansen on käyttänyt kirjassaan paljolti lähteenä Jim Stray-Gundersenin tutkimustuloksia Lahden kisoista.
Stray-Gundersen kertoi julkisesti Lahden veritestien tuloksista lokakuun alussa Jyväskylän tieteellisessä kokouksessa. Yhdysvaltalaisnorjalainen Stray-Gundersen huomauttaa, että tutkimuksen tavoitteena on parantaa menetelmiä, ei paljastaa urheilijoita. Tällainen käytäntö ja sopimus on tavanomainen erilaisten tutkimusten yhteydessä, Stray-Gundersen korostaa. Stray-Gundersen muistuttaa, että yksilöillä voi olla epätavallisia verenkuvia luonnollisista syistä. Tavallisesta poikkeava verenkuva ei välttämättä merkitse dopingia.
Kallio paheksuu nimien julkistamista
Suomen Antidopingtoimikunnan ADT:n valvontalautakunnan puheenjohtaja Tapio Kallio ei ole nähnyt kirjaa, eikä Stray-Gundersenin tutkimustuloksia. Hän kuitenkin paheksuu urheilijoiden nimien julkistamista tällaisessä yhteydessä.
-Minun mielestä on väärin julkaista nimiä tällaisessa tilanteessa, kun ei ole kyseessä doping-testi ja kun ei voida erottaa onko kyseessä verenkuvan normaalipoikkeavuus vai keinotekoisesti dopingaineella aikaansaatu poikkeavuus, Kallio sanoo.
Kallio ihmettelee myös miksi tutkimustuloksia ei ole ensin julkaistu kunnolla ennen kuin niitä on alettu kertoa julkisuuteen.
-Hassua, että tällaisiä tutkimustuloksia väläytellään sieltä täältä ilman, että ne julkaistaan avoimesti. Se, että vilauttaa jossakin kongressissa kalvoa ei ole oikeaa tutkimustulosten esittämistä, Kallio sanoo.
(MTV3-STT-NTB)