Nopeasti kallistuneiden putkiremonttien hintoja on vaikea vertailla – "Jokainen remontti on uniikkikohde"

Perinteinen menetelmä tarkoittaa sitä, että putket uusitaan kokonaan. Vaihtoehtona olevissa uusissa menetelmissä korjaaminen tapahtuu sisäteitse esimerkiksi sukituksella. Putkien vaihtaminen on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin remontti uusilla menetelmillä.

Putkiremonttien hintoja on äärimmäisen vaikea vertailla sen vuoksi, että remontteihin lisätään yleisesti paljon muuta.

Jokaisessa putkiremontissa päätetään erikseen, mitä korjataan.

– Jokainen remontti on uniikkikohde. Jos on isompi putkiremontti, siihen voi liittyä kylpyhuoneremontti ja siihen voi tulla keittiöremonttia riippuen urakkarajoista, kertoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Noin 60 prosentissa remonteista uusitaan samalla kylpyhuoneet.

Faktalaatikko

– Putkiremontti voidaan toteuttaa vaihtamalla putket (perinteinen menetelmä) tai korjaamalla ne sisäpuolitse esim. sukituksella tai ruiskuvalulla (uudet menetelmät). Mahdollista on myös vanhan ja uuden menetelmän yhdistelmä.  

– Saneerauksen keskimääräinen hinta perinteisellä menetelmällä kasvoi viime vuonna 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Keskihinta oli koko maassa 528 euroa vastikeneliöltä. Pääkaupunkiseudulla hinta oli keskimäärin 789 euroa ja muualla maassa 436 euroa.   

– Uusilla menetelmillä hinnat nousivat 13 prosenttia keskimäärin 230 euroon neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen hinta oli 332 euroa ja muualla maassa 191 euroa neliöltä.  

Laajakaistaa ja sähköjohtoja

Viemäreiden ja käyttövesiputkien korjaamisen ohella voidaan tehdä myös esimerkiksi valokuitukaapeleiden vetäminen, sähköjohtojen ja ilmanvaihtojärjestelmien uusiminen sekä talosaunojen ja pesutupien korjaaminen.

– Edellä mainituista syistä johtuen hintakehityksen arviointi ei ole helppoa. Kysyntä on kasvanut ja kasvaa, mutta myös suunnittelua ja urakointia on tarjolla aiempaa enemmän. Taloyhtiöt pyytävät ja myös saavat enemmän tarjouksia kuin esimerkiksi 2010-luvun alussa, sanoo Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski.

"Joitakin kiinteistöjä ei kannata remontoida ollenkaan"

Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikkilä arvioi, että Suomessa on sellaisia kerrostalo- ja rivitalokiinteistöjä, joita ei kannata korjata enää millään tapaa.

Syynä on se, että remontti on kalliimpi kuin kiinteistön arvo remontin jälkeen. Heikkilän mukaan sellaisia tapauksia ei kuitenkaan ole kovin paljon.  

– Ne kohdistuvat suurimmaksi osaksi muuttotappiosta kärsiviin kaupunkeihin ja kuntiin, hän sanoo.  

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti on samaa mieltä. Pipatin mukaan kukaan omistaja ei ole halukas laittamaan rahaa putkiremonttiin, jos kiinteistöllä ei ole varsinaista markkina-arvoa.  

Heikkilä uumoilee, että ilmiö voi laajentua myös taantuvien paikkakuntien ulkopuolelle.  

– Avainpaikoilla olevia kiinteistöjä päätetäänkin olla korjaamatta ja käytetään ne elinkaaren loppuun. Ne puretaan ja rakennetaan kokonaan uutta tilalle. Sellaistakin tähän markkinaan tulee.   

Seitsemän uutisissa esiteltiin vuonna 2014 uusi nopean aikataulun putkiremontti, jossa kokonaisen kerrostalon putkiremontti valmistui parissa viikossa. Katso video: