Suomen mäkijoukkueen päävalmentajan Tommi Nikusen mielestä kaikkia hyppääjiä ei kohdella tasapuolisesti pukusääntöjen valvonnassa. Nikusen mukaan hänen aloittamansa pukukeskustelun ydin on se, että tiukoiksi laadittujen sääntöjen toimeenpanossa on alettu lipsua.
Nikusen arvostelu ei kuitenkaan saanut tukea Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkikomitean puheenjohtajalta Jouko Törmäseltä. Hänen mukaansa kyse on "pikkuasioista".
Nikusen torstaina esittämä konkreettinen esimerkki liittyy joidenkin hyppääjien monoissaan käyttämiin kantakiiloihin. Nämä monojen sisään työnnettävät puupalat auttavat hyppääjää säilyttämään edullisen polvikulman ponnistuksessa.
Pukuvilppien estämiseksi hyppääjät eivät hyppynsä jälkeen saa kuin irrottaa sukset jalastaan. Muuten varusteisiin koskeminen on kielletty ennen alastuloalueelta pois vievää porttia, jonka luona odottaa FIS:n edustaja poimimassa kilpailijoita varustetarkastukseen.
Koska kantakiilojen kanssa käveleminen ja seisominen on hankalaa, jotkut niitä käyttävät hyppääjät ovat poistaneet puupalat kengistään jo suksien irrottamisen yhteydessä. Rikkeestä on selvinnyt varoituksella, mutta Nikusen mukaan tällä on voitu peittää enemmän liitopintaa tarjoavan puvun käyttö.
- On tehty sellaisia testejä, että jos hyppääjä voi avata ja laittaa itse takaisin (kengän ali kulkevan) lenkin, haaraväli voi vaihdella jopa kolme senttiä, Nikunen sanoi.
Ei suurta merkitystä
Lähes kaikki itävaltalaiset, muun muassa Keski-Euroopan mäkiviikon kokonaiskisan johdossa olevat Gregor Schlierenzauer ja Thomas Morgenstern käyttävät kiiloja, mutta esimerkiksi Janne Ahonen ei.
Asiaa käsiteltiin FIS:n mäkihypyn varustealakomitean kokouksessa torstai-iltana. Kokouksessa puhetta johtanut Törmänen ei pitänyt asiaa merkittävänä.
- Joissakin kisoissa on ollut yksi tai kaksi hyppääjää, jotka ovat saaneet varoituksen tästä asiasta, joissakin kisoissa ei ainuttakaan. Tämä ei ole suuri ongelma.
Varustealakomitea päätti, ettei "sidepaketin" avaaminen johda jatkossakaan hylkäykseen, vaan asiasta selviää ainakin tämän kauden loppuun varoituksella.
- Päätimme, että myös ne hyppääjät, jotka eivät käytä kiiloja, saavat kontrollihuoneessa ottaa kengänalushihnat pois ja panna ne takaisin. Näin kaikkia hyppääjiä kohdellaan samalla tavalla, Törmänen kertoi.
Kantakiiloja käyttävät hyppääjät joutuvat joka tapauksessa ottamaan kiilat pois kontrollihuoneessa, koska kiilojen kanssa hyppääjä ei voi seistä suorassa eikä häntä voida esimerkiksi mitata. Törmänen arvioi, että maailmancupin hyppääjistä 60 tai 70 prosenttia käyttää kantakiiloja.
- Kokonaisuuden kannalta tällä asialla ei ole suurta merkitystä.
Suomalaiset liian arkoja
Nikunen nosti torstaina esiin myös sen, että pukujen rakentamiseen liittyy hänen mielestään epäselvyyttä.
- Kolme vuotta sitten pukujen leikkauksista annettiin hyvin tarkka ohjeistus. Esimerkiksi puvun takaosan leikkauksien pitää olla suorat, mutta tällä kaudella on alkanut näkyä pukuja, joissa takaosan leikkaukset eivät ole suorat vaan sivuille kaarevat, Nikunen sanoi.
- Muun muassa itävaltalaisilla on ollut näitä, ja saksalaisillekin on tullut, kun on huomattu, että ne sallitaan.
Nikunen sanoi olevansa huolissaan siitä, että puvuilla kikkailu näyttää parin vuoden tauon jälkeen olevan taas palaamassa mäkihyppyyn. Ennen sääntötiukennuksia liitopintaa lisättiin lähes polviin venytetyillä lökäpöksyillä.
Nikusen sormi osoitti taas Itävallan suuntaan.
- Itävaltalaisilla on sellainen kulttuuri, että he kokeilevat asioita, jotka eivät ole aivan sääntöjen mukaisia vaan sinne päin ja testaavat, ovatko ne sallittuja. Ehkä me suomalaiset olemme liian arkoja kokeilemaan samalla tavalla.
(MTV3-STT)
Katso Netti-tv:stä:
(Tulosruutu 03.01.)
(Tulosruutu 03.01.)