Ne le dis à personne (Ei sanaakaan)

Tuotantovuosi: 2006. Ohjaus: Guillaume Canet. Jakelu: Future Film. Kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 2.35.1. Ääni: Dolby Digital 5.1 / DTS. Kesto: 2h 5min.

Ei sanaakaan perustuu amerikkalaisen Harlan Cobenin vuoden 2001 kirjaan Tell No One. Ranskaan sijoittuvassa elokuvassa kirjan amerikkalaishahmot muuttuvat tässä ranskalaisiksi. Lastenlääkäri Alex Beck (Francois Cluzet) on toipumassa kahdeksan vuotta sitten tapahtuneesta vaimonsa, Margotin kidnappauksesta ja murhasta. Vaimoaan yhä kaipaavaa miestä ei ole kiinnostanut hankkiutua uuteen vakavaan suhteeseen, ja hän käy joka vuosi tapaamassa tämän vanhempia. Kun poliisi löytää ruumiita Alexin vaimon kidnappauspaikan, hänen tilansa läheltä, käynnistyvät Margotin murhatutkimukset jälleen. Samalla Alex saa sähköpostin, joka vihjailee Margotin olevan yhä hengissä.

En voi sanoa olevani kummoinen ranskalaisen elokuvan ystävä, mutta aina joskus toki tulee vastaan mielenkiinnon herättäviä tapauksia, joihin Ei sanaakaan lukeutui. Leffajulisteella koristellun Cobenin kirjan voi bongata kirjakaupoissa, ja elokuva on saanut suosiota osakseen, joten oli aika katsastaa, jättäisikö leffa sanattomaksi vaiko anelemaan armoa.

Kansikuvasta voisi jo kuvitella, että kyseessä on ranskalainen Juokse Lola, jossa ei turhia turista vaan säntäillään pää kolmantena jalkana pitkin Pariisin katuja. Mitään toimintatykitystä tai henkeäsalpaavan herkeämätöntä rynnistelyä tämä ei kuitenkaan ole. Ei sanaakaan on fiksu trilleri, jossa on mukana myös vähän toimintaa, ellei varsinaisesti mitään suurta rymistelyä.

Francois Cluzet on vahva ja sympaattinen roolissaan, ja pitää katsojan mielenkiinnon hyvin yllä elokuvan ajan. Filmi hämärtää hyvin hyvisten ja pahisten rajat, ja se onkin mielenkiintoisimmillaan, kun poliisien epäilysten alla oleva Alex joutuu turvautumaan hänelle kiitollisuudenvelassa olevien, vähemmän kuuliaisten kansalaisten apuun.

Ei sanaakaan etenee sopivan ripeään tahtiin, ja kun elokuva heittää loppupuolella kehiin hieman ylidramaattisen vollotuskohtauksen, toimii tämä sentään muistutuksena siitä, ettei filmi ole sortunut sitä ennen tuskastuttaviin tunteenpurkauksiin. Tarinan mysteeri on hyvin rakennettu, enkä voi sanoa arvanneeni vastauksia ennen kuin elokuva ne katsojalle antoi. Levyllä ei ole ekstroja.

Elokuva: ****

Ekstrat: *

Teksti: Atso Suopanki

Lue myös:

    Uusimmat