Tuorein asukasbarometri vahvistaa useissa selvityksissä esille nousseen kansan vahvan tahdon asua pientalossa - omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa. Asuntojen tuotantokoneistokin alkaa vähitellen ottaa tämän haasteen ihan tosissaan.
- Suomalaisten toiveasunnot
- 57 % omakotitalo
- 19 % pari- tai rivitalo
- 23 % kerrostalo
- Lähde: Asukasbarometri 2004. Ympäristöministeriö.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen kuvailee tilanteen muuttumista seuraavasti:
"Asiakaskysynnän suuntautuminen pientalovaltaiseen tuotantoon johtaa siirtymiseen tuottajamuotoiseen rakentamiseen, koska ihmisten omat taidot ja mahdollisuudet rakentaa perinteisesti omakotitaloja ovat yhä rajallisempia. Jotta tähän asuntokysyntään voidaan vastata, nähdäkseni tulee uusia asuntoalueita, uusia korttelikokonaisuuksia ja olemassa olevien alueiden täydennysrakentamista."
Koska kysyntä on siirtynyt pientaloasumisen puolelle, puun käyttäminen soveltuu siihen erittäin hyvin. Mäkeläinen painottaa sen merkitystä myös ympäristön viihtyisyyden luojana:
"Puu soveltuu suomalaiseen luontoon erittäin hyvin. Se on ekologinen ja lämminhenkinen ratkaisu ja mahdollistaa työstettävyytensä ansiosta hyvän arkkitehtuurin. Suunnittelussa unohdetaan helposti viihtyisä ja esteettinen ympäristö - ympäristörakentaminen onkin puulle hyvin luonteva käyttökohde."
Mäkeläinen mainitsee esimerkkeinä talojen pihapiirit ja kävelyreitit ja ennustaa puun käytön lisääntyvän niissä huomattavasti.
Modernin puukaupunkirakentamisen erilaisia sovelluksia on alkanut nousta eri puolille Suomea. Vuonna 2003 järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun tuottamien ideoiden pohjalta sellainen on tulossa myös Helsingin Myllypuroon.
Myllypuro on viime aikoina saanut paljon kielteistä julkisuutta, koska siellä jouduttiin purkamaan saastuneelle maaperälle rakennettuja kerrostaloja. Kerrostaloalueen eteläpuolelle on nyt suunnitteilla 1500 asukkaalle puinen kaupunkikylä tiiviissä ja hyvässä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa.
"Tämä on aika luontainen alue rakentaa puusta," vakuuttaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Marja Piimies. "Täällähän on metsää ja kalliota - oikein perisuomalainen maisema, johon puu sopii erittäin hyvin."
Myös Piimies on todennut, että ihmiset tuntuvat arvostavan puutalossa asumista. Se koetaan lämpimäksi asumisen muodoksi. Onko sellaista odotettavissa Myllypuroon?
"Siitä tulee tämmöinen kaupunkimainen, ehkä meidän omiin vanhoihin puukaupunkiperinteisiimme modernilla tavalla pohjautuva alue, jossa on ihan selkeästi kaupunkimaisia katutiloja. Ihminen tuntee olevansa tiiviissä kaupungissa, mutta samalla pihat sisäpuolella ovat täysin yksityisiä. Ne ovat isoja ja tämä myllypurolainen luonto tulee suoraan sisään kortteleiden keskelle."
Kaava on viimeistelyvaiheessa. Näillä näkymin se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2006 alussa. Asiaa on pohdittu niin pitkälle, että rakenteiden tulee olla puuta - kellarit ja vastaavat ovat kuitenkin asia erikseen.
"Kaupunki pyrkii koko ajan valvomaan hanketta sinne toteutukseen saakka - järjestetään varmaankin tontinluovutuskilpailuja - ja sitten vielä lupavaiheessa tullaan valvomaan loppuun saakka, että laatu on sitä, mitä on haettu."
Jos prosessi sujuu tästä eteenpäin juohevasti, rakentaminen voi alkaa vuonna 2007. Se kestänee vuoteen 2010 asti.
(JKA 13.03.2005)