Marja-Liisa Kirvesniemen palkintokaapissa on kuusi arvokisakultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Hän on suomalaisen naishiihdon kaikkien aikojen sankaritar. Harva silti muistaa, että uransa alkuaikoina tuolloin Marja-Liisa Hämäläistä jopa halveksittiin heikkojen arvokisaesitystensä johdosta. Sittemmin kritiikki vaimeni.
Marja-Liisa Hämäläinen tiedettiin jo nuorena tyttönä erittäin lahjakkaaksi hiihtäjäksi. Hän oli vain 15-vuotiaana mukana nuorten MM-kultaa hiihtäneessä viestijoukkueessa. Odotukset olivat huikeat, paineet sen mukaiset. Aikuisuran alkutaival oli todella vaikea. Marja-Liisaa pidettiin tyystin menetettynä lupauksena, kun hän ei tuntunut onnistuvan arvokisoissa millään. Hänen kehitystarinansa on suorastaan sensaatiomainen; vielä 26-vuotiaana Oslon MM-kisojen jälkeen 1982 hänen paras sijoituksensa oli arvokisoissa 11:s. Koko maailma tuntui kaatuvan hänen niskaansa, kun armoton menestysnälkäinen urheilukansa ja media teilasivat vuoroillaan huippulahjakkaana pidettyä, mutta menetettyjen lupausten joukkoon ilmiselvästi kategorisoituvaa nuorta karjalaistyttöä. Aika monen urheilijan sisu ei olisi riittänyt vastaavassa tilanteessa uran jatkamiseen, mutta Marja-Liisa oli veistetty erilaisesta, huikean paljon sitkeämmästä puusta. Hän päätti näyttää vielä – ennen kaikkea itselleen, mutta myös kaikille muille.
Kaksi vuotta kului ja kaikki oli toisin. Sarajevon olympialaduilla nähtiin aivan uusi Marja-Liisa, joka putsasi kaikkien hämmästyksesi henkilökohtaisilla matkoilla pöydän. Tuloksena oli kultaa 5, 10 ja 20 kilometrillä.
Sarajevon jättipotin jälkeen olisi voinut kuvitella, että Marja-Liisa olisi ottanut tilanteen haltuun kokonaisvaltaisemmin. Niin ei kuitenkaan käynyt, ainoa henkilökohtainen arvokisavoitto Sarajevon jälkeen nähtiin viisi vuotta myöhemmin Lahden MM-kisoissa 1989, kun Kirvesniemi johdatti perinteisen 10 kilometrin kilpailussa suomalaiset historialliseen kolmoisvoittoon. Marja-Liisan viimeiset arvokisat olivat Lillehammerin olympialaiset 1994, missä hän otti pronssia 5 ja 30 kilometrin kilpailuissa.
Marja-Liisan uran piti päättyä jo vuoden 1985 Seefeldin MM-kisoihin. Seefeldissä elettiin luistelutyylin esiinmarssia, eikä tuolloin kolmekymppinen Marja-Liisa siinä touhussa pystynyt laittamaan norjalaisille hanttiin. Silti hän otti hopeaa 5 ja 10 km:n kilpailuissa, jälkimmäisessä eroa voittajaan Norjan Anette Böehen jäi vain 1,4 sekuntia. Se oli siinä, ajatteli Marja-Liisa. Hän oli vuotta aiemmin avioitunut Harri Kirvesniemen kanssa ja joulukuussa oli perheenlisäyksen aika. Huippu-urheilijan raskas ja itsekäs elämä saisi nyt väistyä perheenäidin velvollisuuksien tieltä. Niin ainakin luultiin.
Jokin kyti kuitenkin yhä Marja-Liisa Kirvesniemen sisimmässä. Harrin satsatessa edelleen kaikkensa hiihtoon, oli myös Marja-Liisan tavallaan helppoa pitää ohessa kuntoaan yllä. Syntyi ajatus comebackista. Se toteutuikin Calgaryn olympialaisissa 1988, mutta siellä parhaaksi suoritukseksi jäi viides sija 5 kilometrillä. Lahden MM-kotikisat 1989 kangastelivat jo vahvasti mielessä. Ja millaiset kisat niistä tulikaan. Suomi otti yhteensä 15 mitalia, joista viisi tuli Kirvesniemen perheeseen. Marja-Liisa oli toinen perinteisellä 15 kilometrillä kaksi sekuntia uuden tähden Marjo Matikaisen takana. Kun Pirkko Määttä otti pronssia, ei muille maille jäänyt yhtikäs mitään. Kolmoisvoitto otettiin myös perinteisellä 10 kilometrillä, mistä muodostui Marja-Liisan uran hienoin hiihto. Hän painalsi kuin viitapiru menemään tutuilla ladulla hänet aiemmin hylänneen suomalaisen hiihtokansan hurratessa hurmiotaan. Maalissa eroa hopeamitalisti Pirkko Määttään oli sensaatiomaiset 53,2 sekuntia. Viestistäkin tuli kultaa ja kun Harri vielä nappasi 15 kilometrillä uransa ensimmäisen arvokisakultamitalin, ei mikään olisi voinut olla Kirvesniemen perheessä paremmin.
MM-Lahti oli Marja-Liisa Kirvesnimen uralle tietyllä tavalla kulminaatiopiste, mutta hienoja menestyksen hetkiä tuli vielä sen jälkeenkin: 1991 Val di Fiemmen MM-laduilta 5 km:n hopeaa, 1993 MM-Falunista 15 km:n hopeaa ja kaiken päätepisteenä kaksi pronssia Lillehammerin olympialaisista 1994, jo 38-vuotiaana. Marja-Liisa oli puhunut teoillaan, kuten hänen tapanaan oli.
Vaikka kaikki Kirvesniemen arvokisamitalit ovat tulleet perinteisen tyylin kilpailuista, on hän voittanut myös kaksi vapaan tyylin maailmancupkilpailua urallaan. Maailmancupin kokonaiskilpailun hän voitti vuosina 1983 ja 1984.
MM-areenoilla hän saavutti yhteensä kolme kultaa ja viisi hopeaa.
Teksti: Lauri Hollo
(Juttusarjan lähteitä mm: Antero Raevuori: Huippu-Urheilun maailma 4, Helge Nygren: Pitkä latu, Pentti Jussila: Suomen hiihto)
(MTV3)