Mitä kuuluu otsonikerrokselle?

- Otsonikato oli helpompi ongelma ratkaista kuin nykyinen ilmastonmuutos ja sen päästörajoitukset. Se oli rajattu ongelma, johon löytyi nopeasti vaihtoehtoja. Ongelman helpottuminen vei kuitenkin kauan - toistakymmentä vuotta meni, ennen kuin pitoisuudet lähtivät pienenemään.

Eli vaikka vuoden -88 sopimuksella estettiin otsonituhon paheneminen, otsonikerros palautuu entiselleen vasta tämän vuosisadan keskivaiheella.

- Otsonikerros kyllä palautuu, mutta siinä menee vuosikymmeniä. Etelämantereen yllä tämä vie vähintään vuoteen 2050, mahdollisesti vieläkin pidemmälle. Vaaraa uuden otsoniaukon syntymiseen ei nähdäkseni enää ole, mutta otsonikato voi voimistuakin, Backman kertoo.

Tulevaan otsonikerrokseen vaikuttaa pitkälti ilmastonmuutos. Backmanin mukaan ilmastonmuutos johtaa siihen, että alailmakehässä lämpötilat nousevat ja ylempi ilmakehä kylmenee. Arktisilla alueilla se voi tarkoittaa sitä, että olosuhteet otsonikadolle tulevat otollisimmaksi.

Ilmastonmuutoksen lisäksi voimakkaat tulivuorenpurkaukset tropiikin alueella voivat voimistaa otsonikatoa vuosiksi eteenpäin.

Otsonikadosta haittaa ihmisille ja luonnolle

Ilmatieteen laitoksen mukaan auringon polttavin ultraviolettisäteily imeytyy kokonaan otsonikerrokseen ja biosfääri säästyy siten ultraviolettisäteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Otsonikato johtaa siis siihen, että auringon UV-säteily voimistuu maan pinnalla.

- Sillä on haittaa sekä ihmisille että luonnolle. Ihmisille se aiheuttaa ihosyöpää ja silmävaurioita. Ihosyöpien määrähän on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta se johtuu pääasiassa ihmisten käyttäytymisestä - otetaan enemmän aurinkoa ja matkustellaan paljon. Kasvaessaan otsoniaukko olisi voinut myös vaikuttaa esimerkiksi planktoniin ja sitä kautta koko meren ekosysteemiin, Backman kertoo.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on johtanut siihen, että tiedemiehet ovat pohtineet menetelmiä lämpötilan nousun hillitsemiseen. Yksi keino olisi syöttää stratosfääriin rikkiyhdisteitä, jotka heijastaisivat osan auringon valosta pois.

- Se viilentäisi maanpinnan lämpötilaa ja vaikuttaisi myös otsonikatoon. Tällaisia vaihtoehtoja mietitään, mutta minkäänlaista aikataulua ei olla vielä laadittu eikä tällaista päätöstä voisi edes yksittäiset valtiot tehdä. Jos tällaiseen mentäisiin, niin se kannattaisi tehdä tulevina vuosikymmeninä, jotta hyöty olisi suurin ja muutosta voisi jarruttaa, Ilmatieteen laitoksen Backman kertoo.

Lisätietoja otsonikerroksesta ja UV-säteilystä löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta