Millä tolalla sisäilman laatu on etätöissä? Suomalaisinnovaation avulla kotitoimistonkin tuottavuutta ja viihtyvyyttä voitaisiin lisätä – ”Työympäristön vastuu on siirretty nyt henkilöstölle”

– Meille Digitan verkon käyttöönotto vuoden on tuonut sen edun, että voimme tehdä asennuksia kahdeksan kertaa nopeammin. Samalla huoltotoimenpiteiden määrä on selvästi vähentynyt.

Myös Digitan IoT-palveluiden myyntijohtaja Mika Flinck iloitsee yhteistyöstä.

– Olemme iloisia yhteistyöstämme 720 Degreesin kanssa. Pystymme tarjoamaan heidän käyttöönsä koko maan kattavan LoRaWAN-verkon, jonka avulla olosuhteiden seurantaa voidaan tehdä luotettavasti ja toimintavarmasti.

Sisäilmalla merkittävä vaikutus työn tuottavuuteen ja viihtyvyyteen

Kotikonttorin sisäilman laadun vaikutuksia työntekijän hyvinvointiin ei sovi väheksyä. Esimerkiksi korkea hiilidioksiditaso ja liian korkea lämpötila ovat merkittäviä tekijöitä myös työn tuottavuuden kannalta.

720 Degreesin kolmen vuoden takaisen laskelman mukaan suomalaiset yritykset menettävät työtehoa sisäilman takia keskimäärin 266 euroa, mutta pahimmillaan 2 080 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa.

– Meidän valvomissamme kiinteistöissä tuottavuus on kasvanut laskelman toteuttamisen jälkeen jopa 30 prosenttia. Syy on juuri datan kerääminen, mikä on edelleen mahdollistanut paremman työympäristön luomisen työntekijöille, kun ongelmista on saatu kiinni, Aller kertoo.

Maailman ensimmäisellä tekoälyä hyödyntävällä sisäilma-analytiikkaratkaisulla mitataan muun muassa lämpötilaa, suhteellista ilmankosteutta, hiilidioksidia, VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia ja melutasoa. 720 Degrees on toiminut ratkaisujen parissa vuodesta 2012.

Allerin mukaan yleisin sisäilmaan liittyvä valituksen aihe on lämmitys: usein syy tunkkaiseen sisäilmaan on liian korkea lämpötila. Toisena tulee meluisuus, joka korostuu entistä enemmän lisääntyvissä avokonttoreissa.

– Nämä tekijät vaikuttavat valtavan paljon siihen, miten tilassa viihdytään. Totta kai on myös tärkeää, että sisäilma edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi pienhiukkasten määrää eli rakennuksen suodatuksen tehokkuutta ei pystytä näkemään ilman mittausta. Pienhiukkasten määrä on kuitenkin pahimmillaan iso terveysuhka.

Sisäilman mittaamisen ja analysoinnin myötä pystytään leikkaamaan kuluja, joita aiheutuu huonon sisäilman myötä ongelmien selvittämisestä.

– Kun sisäilma saadaan toimimaan tehokkaammin, sähkönkulutus laskee, kiinteistöä käyttävien tuottavuus kasvaa ja kiinteistön arvo nousee.

Älykkäällä sisäilmavalvonnalla voitaisiin varautua flunssakausiin

Yksi merkittävä tekijä työpaikalla viihtymiseen on myös ajantasaisella sisäilman laadusta viestimisellä. 720 Degreesin avulla kerättyä dataa voidaan viestiä kiinteistön käyttäjille tablettinäytöltä. Ohjelma mahdollistaa viestinnän lisäksi kiinteistön käyttäjien vuorovaikutteisuuden, sillä sen kautta käyttäjät voivat myös antaa palautetta ja kertoa omista sisäilmahavainnoistaan.

Näin kaikki kiinteistön sidosryhmät, kuten toimistotyöntekijät, vuokralaiset, omistaja ja kiinteistöhuolto, saavat aina ajankohtaista tietoa päätöksentekoon, toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin. Sisäilman olosuhteiden muutoksiin voidaan reagoida nopeammin ja siten ennaltaehkäistä varsinaisten ongelmien syntymisen.

– Datan avulla havaitusta ongelmatilanteesta voidaan automaattisesti tehdä ilmoitus synteettisen äänen puhelinsoitolla kiinteistön huoltohenkilöstölle. Näin esimerkiksi rakennuksen kellarissa sijaitsevien anturien havaitsemasta hälyttävästä pienhiukkastasosta saadaan ilmoitus huoltohenkilöstölle jopa viidessä minuutissa ensimmäisen anturin havainnon tekemisestä, Aller kertoo.

720 Degrees keskittyy ainoastaan tiedon keräämiseen ja tulkitsemiseen. Tarkan ja nopean tiedon saanti sisäympäristön ongelmista on avainasemassa, kun halutaan päästä kiinni mahdollisiin ongelmiin. Mittausdatapisteitä yhdistelemällä ja analysoimalla saadaan nopeasti tieto tilanteista, joissa haittoja esiintyy.

– Jos esimerkiksi lounastauon ympärillä havaitaan häiritsevää meluhaittaa, pystytään jo hyvin pienellä toimenpiteellä, kuten lounastauon ympärille kohdennetulla viestinnällä, vähentämään melua.

Koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuudet entistä turvallisemman, terveemmän ja tuottavamman työpaikan luomisessa ovat laajat. Esimerkiksi vallitsevan koronapandemian jälkeisessä arjessa voitaisiin olosuhdeseurannan avulla arvioida, kuinka hyvin ilmateitse leviävät virukset kiertävät toimistorakennuksessa ja tehdä tiedon puitteissa tarvittavia säätöjä.

– Flunssakausina voitaisiin esimerkiksi lisätä tai tehostaa ilmanvaihtoa ja seurata toimien vaikutusta ihmisistä lähtevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiilidioksidin määrään.