Juha Miedosta tuli Suomen hiihtohistorian myyttisin hahmo Lake Placidin olympiakisoissa 1980, kun hän hävisi 15 kilometrin olympiakullan Thomas Wassbergille yhdellä sadasosasekunnilla. Se oli niin pieni ero, että siitä tuli suuri, elämää suurempi ja elämää surkeampi monumentti häviämiselle.
Miedon myyttiin kohdistui Arto Halosen Sinivalkoinen valhe -dokumenttielokuvan huomiotaherättävin uutinen. Kaarlo Kangasniemi kertoo Juha Miedon puhuneen vuonna 1975 saunassa steroidien käytöstä ja kyselleen painonnostajalta ohjeita niiden käyttöön.
Ohjaaja Halonen toivoi elokuvan lehdistötilaisuudessa, etteivät yksittäiset paljastukset "nousisi väärällä tavalla esiin". Toive oli toivoton, sillä yksittäiset uudet tiedot ovat ne, joiden kautta täydentyy käsitys elokuvan aiheesta, suomalaisen hiihdon dopingmenneisyydestä.
Miedon lisäksi elokuvassa oli kaksi uutista. Ex-hiihtäjä Kaija Härkin kertoi Hiihtoliiton lääkärinä 1970-luvulla toimineen Tapio Videmanin pyytäneen häntä mukaan "hormonitutkimukseen" ja useat henkilöt kertoivat veritankkauksen käytöstä Italiassa Jarmo Punkkisen päävalmentajakaudella.
Härkin on avautunut julkisuudessa jo aiemminkin ja Italian dopingkäytöstä on liikkunut tietoa julkisuudessa, koska asiaa on puitu oikeudessa.
Mutta Mietaa on tähän asti ollut koskematon. Hänen viestijoukkkuetovereitaan vuoden 1976 olympiavoittajamiehistöstä on kärynnyt tai tunnustanut, mutta Pitkä-Jussi on omien sanojensa mukaan "suoraselkääseksi syntynyt".
"Suru sydämen, se on salaisuus"
Ohjaaja Halonen sanoi, että Mieto on edelleen hänen sankarinsa ja ettei dokumentti vie arvoa Miedon urheilusaavutuksilta. Mieto puolestaan vakuutti olevansa valmis laittamaan "kaksi sormea isolle kirjalle" ja vannomaan, ettei ole käynyt Kangasniemen kuvaamaa keskustelua.
Samaan aikaan kun Halonen esitti hurskaan toiveensa kokonaiskuvan näkemisestä, viereisestä kahvilasta kaikui lehdistötilaisuuteen Dannyn yli 40 vuotta vanha esitys Salattu suru. "Suru sydämen, se on salaisuus", lauloi iso D samaan aikaan kun Halonen toivoi dopingkeskusteluun avoimuutta ja Jouni K. Kemppainen ihmetteli vaikenemisen kulttuurin voimaa.
Miksi ihmeessä? Mitä dopingiin mahdollisesti sekaantuneet ex-urheilijat voittaisivat, jos he myöntäisivät vanhat rikkeensä? Dokumentissa haastatellut Manuela Di Centa, Marjo Matikainen-Kallström ja Mieto nousivat parlamentaarikoiksi uransa jälkeen, Jarmo Punkkinen valmentaa edelleen ja kommentoi kisoja alustavan sopimuksen mukaan ensi kaudellakin Ylellä.
Kun hävittävää on paljon, on helppoa paeta vaikenemisen ja kiistämisen taakse. Kuten Juha Mieto sanoi STT:lle:
- Jos on paskat housuus, niin heleposti pistää puhelimen pois läheltä.
Urheilu heijastaa yhteiskuntaa
Lehdistötilaisuudessa liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen toivoi, että dokumentti herättäisi keskustelua huippu-urheilun arvopohjasta. Ohjaaja Halonen oli vastannut tähän jo aiemmin: urheilu heijastaa yhteiskuntaa, sen kaksinaismoralismia ja harmaita alueita, Halonen sanoi.
Kuten entinen päävalmentaja Immo Kuutsa nauraa dokumentissa:
- Elämä on showta.
Väite: Mieto kysyi ohjeita steroidien käyttöön
Mieto: Taustalla kateus ja katkeruus
Norjalaiset kilpakumppanit ihmeissään: "Se on kauheaa Miedolle"