Maajoukkuehiihtäjien kuntohuippu osui kohdilleen

Matti Heikkinen.
Matti Heikkinen.
Julkaistu 20.03.2011 19:16

Matti Heikkisen maailmanmestaruus ja nuorten naisten esiinmarssi maastohiihdon kansainväliselle huipulle värittivät suomalaisten maastohiihtokautta, joka päättyi kansainvälisillä laduilla maailmancupin finaaleihin Falunissa.

Kestomenestyjä Aino-Kaisa Saarinen pääsi myös kauden parhaaseen kuntoonsa silloin, kun virettä eniten tarvittiin eli MM-hiihdoissa.

- Suurin osa suomalaishiihtäjistä oli kauden parhaassa kunnossaan MM-kisoissa. Viime talven olympialaisiin verrattuna muutos oli suuri, summasi päävalmentaja Magnar Dalen kautta.

Heikkisen kultamitali oli suomalaismiesten ensimmäinen maailmanmestaruus 12 vuoteen, ja siksi tärkeä virstanpylväs. Saarinen puolestaan onnistui voittamaan marraskuisen kaatumisen aiheuttamat ongelmat ja hiihti Oslossa kolme mitalia.

Nuorista naisista maailmancupissa 12:nneksi sijoittunut Krista Lähteenmäki teki kunnon läpimurron huipulle ja sai vahvaa tukea MM-kisojen 10 kilometrillä kahdeksanneksi sijoittuneesta Kerttu Niskasesta ja yllättävän vahvan cup-kauden hiihtäneestä Anne Kyllösestä.

Viisi naista kuumaan ryhmään

Suomalaiset jatkavat ensi kauden maailmancupia viiden hiihtäjän kiintiöillä. Naisissa tämän kauden taso oli sen verran leveä, että viisi hiihtäjää onnistui nappaamaan ensi kaudeksi paikan kuumaan ryhmään. Se helpottaa joukkueen taloutta, sillä kuuman ryhmän urheilijat kiertävät cupia kisajärjestäjien lukuun.

Naisten normaalimatkoilla kuumaan ryhmään kuuluvat Saarinen, Lähteenmäki, Riitta-Liisa Roponen, Riikka Sarasoja ja Niskanen. Miehissä kuumaan ryhmään pääsivät sprinttiä pitemmillä matkoilla vain Heikkinen ja Sami Jauhojärvi.

- Meillä ei ole heittää 10-15 hiihtäjää maailmancupiin, kuten esimerkiksi Norjalla on. Silti naisissa ilahduttavat nuorten vahvat hiihdot ja miehissä se, että muutamat vanhemmat hiihtäjät hiihtivät hyvin, Dalen sanoi.

Päävalmentajan mieltä lämmitti erityisesti Juha Lallukan onnistuminen MM-Oslossa ja niissä harvoissa maailmancupin kisoissa, joissa luisteluhiihtoon erikoistuneelle kouvolalaiselle oli sopiva matka. Tero Similän 16:s sija MM-kisoissa oli myös päävalmentajan mieleen, sillä Similä pääsi kisoihin vähillä näytöillä.

Sprintissä jäi parannettavaa

Sprinttimatkoilla suomalaiset saavuttivat kauden aikana muutaman finaalipaikan, mutta kausi oli odotettua vaisumpi. Osin siihen vaikutti sairastelu, sillä esimerkiksi Lasse Paakkonen ja Kalle Lassila viettivät pitkän aikaa puolikuntoisina.

- Olemme sprintissä joukkueena vahvempia perinteisellä hiihtotavalla, mutta silti parhaat yksittäiset sijat ovat tulleet vapaalla, Dalen kertasi.

Hän odotti parempaa sprinttikautta etenkin marraskuisen Kuusamon maailmancupin perusteella. Silloin kahdeksan miestä ja kuusi naista hiihti aika-ajoista pudotuseriin, mutta menestys ei kertautunut kauden mittaan.

Sprinttereistä kuuman ryhmän paikan ensi kauden alkuun saavuttivat miehistä vain Matias Strandvall ja Martti Jylhä, naisista Saarinen, uransa mahdollisesti lopettava Pirjo Muranen, Sarasoja, Kyllönen ja Lähteenmäki.

Ensi vuonna maastohiihdossa ei kilpailla arvokisoissa, joten hiihtäjät saattavat jopa kokeilla riskillä erilaista harjoittelumallia vuoden 2013 MM-kisoja ajatellen. Dalenin mielestä kilpailukauden päätavoite on Tour de Ski -kiertue.

- Maailmancup pysyy varmasti melko samanlaisena kuin tälläkin kaudella. Tv-yleisö haluaa minikiertueitakin, joten ne pysyvät ohjelmassa, Dalen sanoi.

(MTV3-STT)

Tuoreimmat aiheesta

Hiihtolajit