Kuntapäättäjät ympäri Suomen hierovat parhaillaan älynystyröitään pohtiessaan, miten tulisi suhtautua omaan kuntaan mahdollisesti tulevaan pakolaisten vastaanotto- tai hätämajoituskeskukseen.
Ei välttämättä tarvitsisi, sillä kunta ei asiasta aina edes voi päättää. Vastaanottokeskuksia voidaan nimittäin perustaa kahdella tavalla.
Maahanmuuttovirasto voi perustaa keskuksen kunnan omistamaan tilaan, jolloin asia käsitellään normaalisti, ja kunta päättää, onko se mukana vain ei.
Jos taas vastaanottokeskus perustetaan yksityisen omistamaan tilaan, kunnan hyväksyntää ei tarvita, vaikka käytännössä Maahanmuuttovirasto kantaa aina kysyy.
Sen sijaan jo toiminnassa olevan vastaanottokeskuksen alaisuuteen tulevasta hätämajoitusyksiköstä päätöksen tekee yksin Maahanmuuttovirasto.
– Nyt täytyy kuitenkin muistaa se, että vastaanottokeskuksen perustaminen kuntaan on kunnan kannalta aika iso asia. Minusta on tarpeellista keskustella kunnan kanssa ja kuulla heidän mielipiteensä, vaikka perustamispäätös voidaankin tehdä kunnan kannan vastaisesti, sanoo julkisoikeuden asiantuntija, emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen STT:lle.
Avoimuus on parasta
Pohjolainen kannustaakin kuntapäättäjiä avoimuuteen asiassa. Salailu ei tuota mitään hyvää.