Lukuisat koululounaat jäävät päivittäin lautaselle – koululaiset söisivät mieluiten makaronilaatikkoa ja pinaattilettuja

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen toteaa, että jos lapsi ei pidä kouluruuasta eikä arvosta sitä, se jää helposti syömättä.

Siksi koululaiset pitäisi saada mukaan kouluruokakeskusteluun.

– On kaikista tärkeintä, että se lapsi syö siellä koulussa. Vain syöty ateria edistää terveyttä, vähentää levottomuutta ja auttaa oppimisessa. Sen takia lapsen äänen kuuluminen kouluruokailussa on todella tärkeää. Otetaan lapset mukaan suunnitteluun ja toteutukseen ja saadaan myös sitä kautta sitoutettua heitä enemmän tähän asiaan, Innanen ehdottaa.

Myös lapset itse ovat sitä mieltä, että heidän ajatuksiaan pitäisi kuunnella.

– Kunnissa pitäisi ottaa lasten mielipiteet kouluruoan suhteen paremmin huomioon. On aika naurettavaa, että meille tarjotaan sellaista ruokaa, jota kukaan ei syö, ja sitten sitä heitetään suuria määriä roskiin, 13-vuotias Sara kommentoi.

Lapset toivovat ruokalistalle vaihtoehtoja

Lasten parlamentin ja Sydänliiton Järkipalaa-kouluruokahankkeen tekemien tuoreiden kyselyiden mukaan koululaiset toivovat, että kouluruoka on maukasta ja että heillä on aikaa syödä se rauhassa. Lisäksi oppilaat kiinnittävät huomiota ruuan riittävyyteen ja lämpöön sekä siihen, että ruokalistalta löytyisi myös omia lempiruokia.

Innasen mukaan lasten toivomat ruuat ovat varsin yksinkertaisia.

– Tavallinen kotiruoka maistuu myös koululounaalla. Voittajakaksikko on selkeä: lasagne ja lihamakaronilaatikko. Lisäksi lapsille maistuvat pinaattiohukaiset ja lihapullat.

Kasvisruuan tekeminen vaatii osaamista

Koululaiset kaipaavat kouluruokaan myös vaihtoehtoja. Innanen uskoo, että varsinkin kasvisruuan tarjoaminen liharuuan vaihtoehtona on täysin mahdollista. Se vaatii tosin aiempaa enemmän viitseliäisyyttä ja osaamista.

– Kun kasvisruoka on tehty hyvin, se ei edes tarvitse rinnalleen muuta vaihtoehtoa. Se on siis ihan yhtä täysipainoinen ateria kuin lihallinen tai kalaa sisältävä ateriakin. Se vaatii kuitenkin osaamista. Kasvisruoka ei ole vain sitä, että tehdään sama ruoka mutta poistetaan siitä liha.

Kasviruuan tekeminen ei ole Innasen mukaan edes kustannuskysymys.

– Itse asiassa lihan tai kalan hinnalla saadaan jo todella hyvää kasvisruokaa. En toki tarkoita sitä, että koulussa tarjottaisiin vain kasvisruokaa, vaan esimerkiksi kerran viikossa.

Kysely auttaa lasten äänen kuulemisessa

Lasten parlamentti on ideoinut yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kyselyn, jonka avulla koulut voivat selvittää peruskoulun oppilaiden näkemyksiä kouluruoasta. Tänään julkaistun kyselypohjan valmisteluun ovat osallistuneet myös Kotitalousopettajien liitto sekä Kerhokeskus – koulutyön tuki ry.

Kyselypohja on ladattavissa kampanjan sivulta www.kouluruokakampanja.fi ja käytettävissä kouluruoan suunnittelussa paikallisesti.

Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin ilmaisen koululounaan.

Millaisia muistoja sinulla on kouluruuasta? Keskustelu jatkuu MTV3:n uutisten facebooksivuilla. Voit kertoa kommenttisi myös jutun alla olevaan kommenttiosioon.