Liettua valmis sulkemaan Ignalinan ydinvoimalan

Helsingissä tänään vieraillut Liettuan ulkoministeriön varaministeri Rytis Martikonis uskoi kuitenkin, että ratkaisuun voitaisiin päästä tämän vuoden loppuun mennessä. -Koemme tekevämme ylimääräisen ponnistuksen sulkemalla Neuvostoliiton perintönä tulleen Ignalinan, Martikonis sanoi.

Martikonisin mukaan neuvotteluissa yritetään tasapainotusta kahden asian eli voimalan sulkemisen ja siitä aiheutuvien kustannusten hoitamisen välillä. Liettuan tavoitteena on, että Ignalinan sulkemista tuetaan erillisrahoituksella, "jotta ei päädytä siihen, että puolet rakennerahastovaroista käytetään Ignalinan sulkemiseen".

EU:n "uhkavaatimuksesta" voimalan sulkemisesta ei ole pidetty Liettuassa. Ignalinan kaksi Tshernobyl-tyyppistä reaktoria ovat tuottaneet noin 70 prosenttia maan energiasta.

Martikonisin mukaan itse asia eli tarve voimalan sulkemiseen ei häirinnyt vaan pikemminkin tapa, jolla sitä aiemmin tuotiin esiin. -Asiaa olisi varmasti voitu hoitaa tyylikkäämmin molemmin puolin, hän sanoi.

EU on edellyttänyt Liettualta sitovia päätöksiä Ignalinan toisenkin reaktorin sulkemisesta. Takarajana on mainittu 2009. Aiemmin Liettua on luvannut sulkea ensimmäisen reaktorin ennen vuotta 2005. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on luvannut korvata sulkemisen kustannuksia 200 milj. eurolla.

Liettuan EU-neuvottelujen avainhenkilöihin kuuluva Martikonis esitteli maansa tilannetta EU:n komission Suomen edustuston ja EU:n parlamentin tiedotustoimiston keskustelusarjaan kuuluvassa tilaisuudessa.

Neuvotteluissa on 23 lukua eli asiankokonaisuutta saatu valmiiksi, mutta tavanomaiseen tapaan loppusuoralla avoinna ovat kaikkein vaikeimmat kuten verotus, maatalous ja aluepolitiikka rakennerahastoineen. Vaikeista veroasioista Martikonis otti esille savukkeiden valmisteveron, jota odottaa kova korotus. EU on tarjonnut neljän vuoden siirtymäaikaa ja Liettua ehdottanut seitsemää vuotta. Martikonis toivoi ymmärtämystä. - Tupakoitsijat hirmustuvat, jos askin hinta nousee kaksin-kolminkertaiseksi kolmessa tai neljässä vuodessa.

Tilaisuuden keskustelussa Martikonis joutui vastaamaan kysymyksiin kielivähemmistöjen syrjimisestä. Hän kiisti epäilyn siirtymisestä käytäntöön, että ylioppilastutkinnon voisi suorittaa vain liettuan kielellä. Martikonisin mukaan kielivähemmistöjen asiat on ratkaistu tyydyttävästi. Sitä osoittaa hänen mukaansa sekin, etteivät Puola ja Venäjä ole pitäneet näitä asioita esillä enää vuosiin.

(MTV3-STT)