Tulevana viikonloppuna käytävän alppihiihdon Levin maailmancup-kilpailun järjestäjät ovat saaneet erinomaista mainetta kansainvälisesti, vaikka ovat joutuneet työskentelemään melkoisessa paineessa Kansainvälisen hiihtoliiton tarkkailevan silmän alla.
Urheilijat ja taustajoukot matkustavat mielellään Leville, jossa tähdet kokevat saavansa ”Lapin lisää”; tässä tapauksessa kylläkin mukavassa muodossa, sillä heistä pidetään huolta kaikin puolin.
Levin maailmancupin taustalla häärii kaksi henkilöä, joiden nimet voi nostaa aina vain uudelleen esille. Kilpailujen johtaja Tapio Kokko ja Levin Hissien toimitusjohtaja Jouni Palosaari ovat sanojensa mittaisia miehiä ja heidän sanomisiinsa luotetaan.
Molemmat ovat myös tekijöitä, joten tulevaisuus näyttää hyvältä Levin ja maailmancupin suhteen. Paineen alla Levin tapahtumasta on hioutunut valkoisen sirkuksen säihkyvä timantti valaisemaan pohjoisen kaamosta.
Pujottelun paineensietäjät
Urheilijoiden osalta paineensietäjien parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti Tanja Poutiainen. Rovaniemen tähti hakee Leviltä toista henkilökohtaista osakilpailuvoittoa ja Söldenin vauhti osoitti, että kunto on kohdallaan.
Nuoremmille laskijoille Poutiainen antaa tekemisen riemullaan ja valtavalla rutiinitasollaan parhaan mahdollisen esimerkin, jossa yhdistyvät fyysinen osaaminen ja henkinen kantti.
Tanja Poutiainen sopisi mielestäni esimerkiksi meille kaikille. Hän nauttii työstään ja näyttää sen. Raha ja palkkiot ovat urheilulliselle Tanjalle ylimääräistä bonusta ja koko kakun kuorrutusta, jonka sisältö on tärkeämpi kuin makea kuorrutus.
Lisäksi Tanjalla on maaginen kyky keskittyä olennaiseen ja jättää sivuseikat pois. Väitän, että tänä päivänä Poutiainen ei uhraa energiahiukkastakaan Vancouverin kisoja varten, vaan keskittyy tekemään kaiken niin hyvin kuin mahdollista tässä ja nyt, jotta kotirinteellä irtoaisi voitto.
Levillä Poutiaisen pahimpia uhkaajia ovat viime vuoden cupin voittaja Maria Riesch, loukkaantumisista toipunut Veronika Zuzulova, omalla yksityisrinteellä harjoitellut Lindsey Vonn ja Kathrin Zettel. Mielenkiintoista on myös nähdä Anja Pärsonin ja muiden länsinaapureiden vauhti Levin Black -rinteessä.
Kalle Palanderin puuttuminen Levin pujottelusta on paha isku kaikin puolin, sillä Kallen persoonaa kaivataan kisaan niin urheilijoiden kuin mediankin puolelta. Avauspujottelun merkitys on erityisesti tekniikkalajeja laskeville suuri, sillä näytön paikkoja ei pujottelussa ole hirveästi ennen olympialaisia.
Viime vuoden pujottelucupin voittaja Jean-Baptiste Grange aloitti kautensa mainiosti voittamalla hallikisan ja on kisan suosikki. Maanmies Julien Lizeroux ja Itävallan koko joukkue tulevat varmasti ryminällä alas jyrkännettä.
Kysymysmerkit leijuvat länsinaapurin miehissä; mikä on pujotteluperinteitä omaavien ruotsalaisten vauhti? Sama koskee jenkkejä, sillä Bode Miller ja Ted Ligety ovat parhaimmillaan loistavia, mutta saavatko he kaksi ehjää laskua samaan kilpailuun?
Paineensietokykyä tullaan mittaamaan myös Suomen nuorilta, sillä tv-kameroiden, salamavalojen ja yleisön edessä saa moni laskija ensimmäisen näytön paikkansa maailman tähtien joukossa.
Silloin on pistettävä peliin kaikki osaaminen ja unohdettava hetkeksi ulkopuolinen maailma. Jos jännityksen saa kanavoitua iloiseksi tekemiseksi, on oikealla tiellä kohti menestystä.