Laura Voutilaisen kodissa hurjia sähkösyöppöjä – näin tarkistat omasi!

Vuoden Energiaperhe –kilpailijoiden kotien sähkötauluihin asennettiin kilpailun alussa kulutusmittarit, jotka raportoivat kodin energiankulutuksen jopa wattitunnin ja minuutin tarkkuudella BaseN:n järjestelmään. Kulutustiedot näkyvät sekä kilpailijoille että yleisölle kilpailun omilla nettisivuilla.

– Kun kulutus nähdään heti ja todella tarkkaan, on helpompaa kohdistaa säästötoimenpiteet oikeisiin kohteisiin, toteaa Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkonen.

Järjestelmä tietää myös, paljonko kukin kilpailija maksaa sähköstään. Kuluvan energian lisäksi järjestelmä näyttää euromäärän, jonka energia on tullut maksamaan.

– Lukuja vertaamalla voi laskea säästöt, ja kun näkee säästön myös rahassa, se motivoi ihan eri tavalla.

Energiaperhe-kilpailijat ovat säästäneet keskimäärin 27,7 prosenttia energiaa edellisen vuoden kulutukseen verrattuna. Yhteensä säästöä on kertynyt yli 20 000 kWh eli noin 2800 euroa.

Mittausjärjestelmä paljasti laitevikoja

Maija Silvennoisen kodissa kulutuskäyrät paljastivat, että kisan alussa suurimpia sähkösyöppöjä olivat ulkovalaistus ja lämmitys.

– Lämmitysjärjestelmässä oli vika, jonka vuoksi se käytti sähköä eikä öljyä niin kuin sen olisi pitänyt. Kun vika korjattiin, kulutus putosi heti. Myöhemmin kulutuspiikkejä on näkynyt etenkin keittiön kulutuksessa jouluna, kun Maija on tehnyt paljon ruokaa, Laakkonen kertoo.

Myös Laura Voutilaisen kodin suuri energiankulutus johtui laiteviasta, joka oli tässä tapauksessa maalämpöpumpussa. Vian korjaamisen jälkeen kesällä kulutus lähti reiluun laskuun.

Toni Niemisen taloudessa puolestaan ylivoimaisesti suurin energiasyöppö oli kilpailun alussa talli, sillä sähköä kului muun muassa käyttöveden lämmittämiseen, valaistukseen ja sosiaalitilojen lämmittämiseen. Etenkin lämmintä vettä kului litratolkulla, kun hevosista pestiin kuraa pois.

Kulutusseuranta kaikkien käyttöön Suomessa?

Yksittäisten laitteiden energiankulutusta on melko vaikea seurata omin avuin kuukausittain tulevan sähkölaskun avulla. Tarkan kulutusseurannan avulla voidaan kuitenkin löytää laitteita, jotka kuluttavat paljon sähköä joko luonnostaan tai jonkin vian vuoksi.

– Parhaita esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi laitteet, jotka vievät paljon energiaa silloinkin, kun niitä ei käytetä. Esimerkiksi Laura Voutilaisen höyrykaappi kulutti päivässä 12 kilowattituntia, joka maksoi noin euron. Vuodessa siitä kertyy jo aika iso summa, toteaa BaseN:n ohjelmistokehittäjä Topi Mikkola.

Suomi on maailmanlaajuisestikin edelläkävijä näin tarkassa kotitalouksien kulutusmittauksessa. Muutamassa muussa Euroopan maassa vastaavaa seurantaa on jo jossain määrin tarjolla tai sitä vasta pilotoidaan. Mikkola toivookin, että lähitulevaisuudessa palvelu on vakio-ominaisuus suomalaisissa energiasopimuksissa.

– Ihmiset haluavat säästää sähköä sekä ympäristön että oman sähkölaskunsa vuoksi. Teknisiä tai kaupallisia esteitä tällaisen järjestelmän käyttöönotolle ei ole.

(MTV3)