(The Talented Mr. Ripley), USA 1999.
Englantilaisella potilaallaan oscareita kahminut Anthony Minghella on jälleen luonut virtaviivaisen kauniin elokuvasovituksen romaanista, ja tälläkin kertaa on arvopystejä tarjolla. Patricia Highsmithin menestysteokseen perustuva Lahjakas herra Ripley on kiehtova jännitystarina petoksesta ja minuuden rajojen hälvenemisestä. Ennen kaikkea se on pisteliäs kuvaus rahan voittamattomasta mahdista maailmassamme.
Tom Ripley (Matt Damon) on monin tavoin lahjakas nuori mies 1950-luvun vaurastuneessa New Yorkissa, mutta kantaa niskassaan synneistä raskainta, köyhyyttä. Sattuman oikusta Tom tutustuu upporikkaaseen laivanrakentajaan, joka tuikkaa rahatukun käteen ja lähettää hänet suostuttelemaan huikentelevaa poikaansa Dickietä kotiin Italian auringosta, missä tämä viettää lokoisia päiviä morsiamensa Margen kanssa. Mutta herra Ripleyllä on muita suunnitelmia.
Rikas ja komea Dickie Greenleaf (Jude Law) ja kaunis Marge (Gwyneth Paltrow) edustavat Tomille kaikkea sitä, mikä tähän asti on hänelle ollut tavoittamattomissa: helppoa elämää tyylikkäissä ympäristöissä, ihanaa yhdessäoloa vailla huolia huomisesta. Tomilla sen sijaan on korvaamaton lahja: kyky muuntautua keneksi tahansa toiseksi, valehdella, väärentää ja hurmata. Pian hän sukeltaakin joutilaan luokan kuohukermaan, ja sopeutuu uusiin tapoihin kerkeän kameleontin tavoin. Erityisesti Tom ryhtyy kopioimaan Dickietä, jonka aseman hän haluaa itselleen millä hinnalla hyvänsä - omistaakseen lopulta tämän kokonaan. Tomin tunnuslause kuuluu: "On parempi olla väärennetty Joku kuin todellinen Ei-Kukaan". Jännitystään jatkuvasti kasvattava elokuva kylpee Italian sädehtivässä auringossa, jossa minkään pahan ei kuvittelisi uhkaavan - tehokkaan kontrastin miljöölle muodostaakin Tomin arvaamattomia ulottuvuuksia saava pimeä puoli. Upotessaan yhä syvemmälle muuntuneeseen minuuteensa hän vetää ympäristönsä mukanaan, eikä traagisia seurauksia voi välttää.
Toisen vastakohdan valoisille merimaisemille tarjoavat tummat ja kiihkeät jazz-klubit, joissa nuoret hurjat irrottelevat: Chet Bakerin, Charlie Parkerin ja Dizzie Gillespien säestämissä hikisissä jazz-numeroissa on vastustamatonta vetoa.
Nuori supertähti Matt Damon (Will Hunting, Sotamies Ryan) on loistava Ripleyn roolissaan, joka edellyttää harvinaisen hyvää muuntautumiskykyä. Useimmiten valju Gwyneth Paltrow yltää nyt uransa ehkä pippurisimpaan suoritukseen Margena, joka seuraa sivusta elämänsä riistäytymistä muukalaisen käsiin. Wilde ja eXistenZ -elokuvista tuttu kauniskasvo Jude Law on myös täydellinen dekadenttia karismaa uhkuvana Dickienä. Lahjakas herra Ripley on esteettisesti ja sisällöllisesti hallittu draama, joka onnistuu tavoittamaan Tom Ripleyn omituisen, klaustrofobisen maailman selkäpiitä kutittavan tehokkaasti. Intensiivistä katsomiselämystä varjostaa ainoastaan teoksen homokuva, joka noudattaa kiusallisen tuttua perinnettä. Tietysti homoseksuaalin, joka Ripley siis on, täytyy olla ahdistunut, tasapainoton ja psykoottinen.
Teksti: Tuuve Aro