Mainos

Lääniuudistus eduskuntaan

Paljon kiistelyä ja intohimoja herättänyt hanke läänien määrän supistamisesta viiteen siirtyy eduskunnan purtavaksi. Aluehallinnon uudistamisesta annettiin esitys sen jälkeen, kun hallitus oli käsitellyt asiaa ylimääräisessä istunnossaan.

Läänien määrästä on käyty viime kuukausina kipakkaa keskustelua. Budjettineuvotteluissa päädyttiin lopulta sisäministeri Jouni Backmanin (sd.) esityksen mukaisesti viiden läänin malliin. Sellaisena uudistus myös lähti hallituksen käsistä alunperin kaavaillussa muodossa. Hallitus joutui kuitenkin äänestämään asiasta.

Esityksen antamista Backmanin esittämässä muodossa kannatti 11 valtioneuvoston jäsentä. RKP:n ministerit Ole Norrback ja Jan-Erik Enestam sekä sitoutumaton maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä äänestivät koko esityksen hylkäämisen puolesta.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) esitti, että Varsinais-Suomi liitettäisiin Etelä-Suomen lääniin, kun se Backmanin esityksessä on Länsi-Suomen läänissä. Hän sai tukea oman puolueensa kahdelta ministeriltä, oikeusministeri Kari Häkämieheltä ja puolustusministeri Anneli Tainalta.

Läänimäärä supistuu

Läänien määrä supistuisi manner-Suomessa siis yhdestätoista viiteen. Esityksen mukaan tämä on mahdollista lääninhallituksissa käsiteltävien asioiden määrän sekä kehittämis- ja asiakaspalvelutehtävien tuntuvan vähenemisen vuoksi. Uudet läänit olisivat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni sekä nykyiset Oulun ja Lapin läänit.

Lääninhallituksilla olisi pääpaikan lisäksi alueyksiköt nykyisten lakkautettavien lääninhallitusten sijaintikaupungeissa. Myös nykyisillä lääninhallituksilla on alueyksiköitä.

Säästöjä 65 miljoonaa markkaa vuodessa

Sisäministeriössä lasketaan läänijaon muutoksesta alkavan asteittain kertyä säästöä ensi vuoden jälkeen. Siirtymäkauden jälkeen säästöt olisivat 65 miljoonaa markkaa vuodessa. Tämänkin jälkeen olisi mahdollista saada aikaan jonkin verran lisäsäästöjä.

Säästöt henkilöstömenoissa kertyisivät asteittain henkilöstön luonnollisen poistuman mukaisesti. Tarkoituksena on siirtymävaiheessa turvata nykyisten vakinaisten virkamiesten työpaikat.

Lopulliset säästöt kertyvät pitkältä aikaväliltä. Alentuva rahoitustarve merkitsee satojen miljoonien markkojen säästöjä. Suurin osa säästöistä aiheutuisi lääninhallituksen ylimmän johto-organisaation keventämisestä. Lääninhallituksen muu henkilöstö on jo vähentynyt kuluvalla vuosikymmenellä supistuneita tehtäviä vastaavasti noin 40 prosenttia.

Esitykseen sisältyy uusien työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen. Näiden keskusten tehtävänä olisi edistää elinkeinoja alueellisesti ja hoitaa työvoima-asioita.

Kukin keskus olisi siis uusi alueviranomainen. Siihen koottaisiin nykyiset kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset yrityspalvelun piiritoimistot, teknologian kehittämiskeskuksen kotimaiset yksiköt, Valtiontakuukeskuksen aluetoimistot ja Suomen ulkomaankauppaliiton alueyksiköiden tehtävät, työministeriön alaiset työvoimapiirien toimistot ja maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseutuelinkeinopiirit.

Työllisyyden hoito helpottuu

Keskuksia on tarkoitus perustaa 13. Ne sijoittuisivat seuraaville alueille: Uusimaa-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kymi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

Keskusten perustamisen katsotaan helpottavan työllisyyden hoitoa, kun nyt eri sektoreilla tehtävät päätökset saataisiin palvelemaan samaa päämäärää. Keskuksista uskotaan saatavan myös laadullista hyötyä, kun asiakasrekisterit, muut tietopohjat ja yritystutkimukset palvelisivat kaikkea uusien työpaikkojen synnyttämistä ja aluetason elinkeinoja koskevaa valtion päätöksentekoa.

Kutakin lääninhallitusta on tarkoitus kehittää aleensa hallinto- ja turvallisuustehtävistä vastaavana viranomaisena. Työsuojelupiirien piiritoimistot on tarkoitus yhdistää lääninhallituksiin.

Hallituksen esityksen mukaan edellytyksiä lääninhallituksen lukumäärän supistamiselle on luonut kunnallishallinnon voimakas kehittäminen viime vuosina. Kymmenen viime vuoden aikana on merkittävästi siirretty tehtäviä ja toimivaltaa keskushallinnolta ja lääninhallituksilta suoraan kunnille.

Hallitus muistuttaa esityksessään, että hallinnon kehittämisen painopiste on Suomessa johdonmukaisesti asetettu kunnallishallintoon ja sen edellytysten parantamiseen. Tarkoituksena ei ole hallituksen mukaan keskittää tehtäviä pois alueilta, vaan ottaa huomioon jo toteutunut tehtävin siirto lähemmäs kansalaisia.

Uudistus on tarkoitus saattaa pääasiassa voimaan ensi syyskuun alusta. Työsuojelupiirien työsuojelutoimistoja käsittelevät ehdotukset on tarkoitus panna voimaan vuoden 1998 alusta.

Lääniuudistus avaa maaherrojen paikat

Läänien määrän pudottaminen manner-Suomessa viiteen avaa maaherrojen paikat uuteen harkintaan. Hallintoministeri Jouni Backman (sd.) kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että ensi vuoden syyskuun alusta jokaiseen lääniin valitaan pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon suorittanut maaherra, eikä siinä yhteydessä ole sitouduttu nykyisiin henkilöihin.

Aho epäilee lääniuudistuksen läpimenoa

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho epäilee, että hallituksen ajama lääniuudistushanke ei tule menemään läpi eduskunnassa. Ahon mukaan keskusta ei lähde uudistuksen taakse millään ehdolla. Myös monet hallitusryhmien edustajat ovat hanketta vastaan, Aho muistuttaa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.