Kymmenen väittämää aidsista: "Hiv ei kosketa suomalaisia"

3. "En käytä suonensisäisiä huumeita - en ole riskiryhmässä"

Seksi on yleisin hiv:n tartuntatapa ja käsittää noin 80 prosenttia kaikista Suomen tartunnoista. Ruiskuhuumeiden käyttäjillä neulojen välityksellä saatuja tartuntoja on tänä vuonna todettu vain muutama.

Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn vastaajista 70 prosenttia arveli kuitenkin hiv:in yleisimmän tartuntatavan Suomessa olevan suonensisäisten huumeiden käyttö.

4. "Hiv-testi on turha, kun en ole harrastanut seksiä ulkomailla"

Kyselyyn vastanneista kolme neljästä ei ollut koskaan käynyt omasta aloitteestaan hiv-testissä. Testiin ei hakeuduta, koska hiv-tartuntaa ei pidetä mahdollisena omalla kohdalla tai hiv-testissä käyminen ei vaan ole tullut mieleen.

Hiv tarttuu pääasiassa henkilöiltä, jotka eivät tiedä tartunnastaan.

Merkittävin syy hiv-epidemian ja muiden seksitautien leviämiseen maailmalla on kuitenkin suojaamaton seksi. Noin kolmannes suomalaisten hiv-, kuppa- ja tippuritartunnoista saadaan matkalla tapahtuvan suojaamattoman seksin seurauksena.

5. "Testiin tarvitsee mennä vasta silloin, kun tulee jotain oireita"

Hiv-tartuntaa ei voi todeta mistään niin sanotuista ensioireista. Osalle tartunnan saaneista kehittyy 1–6 viikon kuluessa tartuntahetkestä tavanomaisten flunssaoireiden kaltaisia oireita. Näistä tyypillisimpiä ovat kurkkukipu, kaularauhasten turvotus, kuume, ihottuma, lihaskivut ja päänsärky.

Oireista saattaa tulla vain muutama ja nekin niin lievinä, ettei tartunnansaaja osaa epäillä hiv-tartuntaa.

Suomessa noin neljännes tartunnan saaneista hakeutuu testiin hyvin myöhään aids-vaiheessa tai lähellä sitä.

Varhainen testaus ja diagnoosi ovat ensiarvoisia hoidon kannalta. Onnistunut hoito merkitsee hiv-positiivisille pidempää, terveempää ja aktiivisempaa elämää.

6. "Hiv tarttuu helposti"

Kysyttäessä hiv:n tarttumistapoja joka neljäs suomalaismies ja joka viides nainen uskoi sen tarttuvan hyönteisen pistosta. Vain puolet vastaajista tiesi, ettei näin tapahdu. Noin joka neljäs vastaajista arveli hiv:n tarttuvan suudellessa, mutta valtaosa tiesi, ettei hiv tartu suutelun kautta.

Hiv voi tarttua verikontaktissa, kuten virusta sisältävän veren siirron tai muun verituotteen kautta. Lapsi voi saada viruksen äidiltään raskauden tai synnytyksen aikana tai rintaruokinnassa. Virus voi lisäksi tarttua yhteisten neulojen tai ruiskujen välityksellä tai suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä.

Suojaamattomassa suuseksissä tartunnan mahdollisuus on nykykäsityksen mukaan olemassa. Muissa kehon eritteissä, kuten syljessä, kyynelnesteessä, virtsassa ja ulosteessa, on niin vähän viruksia, ettei tartunnan vaaraa ole, mikäli eritteessä ei näy verta.

Hiv ei tartu tavallisessa kanssakäymisessä. Tartuntavaaraa ei ole esimerkiksi halauksissa, suudelmissa, astioissa tai yhteisen vessan tai suihkun kautta. Hiv-infektion saanut ei muodosta riskiä ympäristölleen vaan voi toimia yhteiskunnassa lähes kaikissa tehtävissä täysin normaalilla tavalla.

Hiv ei tartu pisaratartuntana esimerkiksi yskiessä, suudellessa, jos suu on terve eikä syljessä ole verta, wc-istuimen kautta, kylpyvedestä, uima-altaasta, saunasta tai hyttysistä.

7. "Hi-virus tarttuu erityisen helposti homomiesten välillä"

Hiv-tartunnan voi saada siemennesteestä, miehen esiliukasteesta, emättimen eritteestä tai verestä. Virus voi tarttua kaikenlaisessa sukupuoliyhteydessä, mutta helpoimmin hi-virus tarttuu suojaamattomassa anaaliseksissä. Peräsuolen seinämän limakalvot ovat hauraita ja rikkoutuvat helposti. Myös terskan kärki ja virtsaputken suu voivat hankautua rikki.

Kondomin lisäksi riittävä liukuvoiteen käyttö anaaliyhdynnässä on erityisen tärkeää. Liukuvoide vähentää kondomin rikkoutumisen riskiä ja pienentää siten hiv-tartuntariskiä.

8. "Tietäisin, jos lähipiirissäni olisi hiv-positiivisia"

Vastaajista 1,5 prosenttia ilmoitti tietävänsä läheisen tai ystävän hiv-positiivisuudesta. Vastaajilta kysyttiin vaikuttaisiko tieto ystävän tai läheisen hiv-tartunnasta kanssakäymiseen. Puolet vastaajista arveli tiedon vaikuttavan jollain tavalla tai ei osannut sanoa miten tilanteessa käyttäytyisi.

Suurin osa vastaajista tiesi, että hiv-tartunta ei näy päällepäin. Valtaosa vastaajista tiesi myös, että lääkityksen ansiosta hiv-tartunnan saaneilla on mahdollisuus normaalipituiseen elämään.

9. "Hiv-testiin on vaikea päästä"

Hiv-testiin pääsemistä on joillain paikkakunnilla vaikeuttanut hoitohenkilökunnan asenteet tai leimautumisen pelko. Tehokas hiv-tartuntojen ehkäisy ja hoito edellyttää kuitenkin, että testiin pääsee mahdollisimman helposti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut aids-päivänä suosituksen, jonka tarkoituksena on lisätä hiv-testin tarjoamista ja testiin hakeutumista. Hiv-testiin tulee päästä ilman lääkärin arviota, maksutta, tarvittaessa anonyymisti ja myös muualla kuin kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa.

Lisäksi ryhmille, joiden keskuudessa hiv-tartuntoja todetaan paljon, pitää tarjota erityisesti heille suunnattua terveysneuvontaa ja matalan kynnyksen testausmahdollisuuksia.

Hiv-vasta-ainetestiin voi hakeutua terveyskeskukseen tai terveysasemalle (myös oman asuinalueen ulkopuolelle), yksityiselle lääkäriasemalle, opiskelijaterveydenhoitoon, Aids-tukikeskukseen, SPR:n Pluspisteeseen tai huumeenkäyttäjien Vinkki-neulanvaihtopisteeseen

Testi on maksuton ja sen voi myös teettää nimettömänä.

10. "Positiivisen hiv-testin jälkeen elämä on hankalaa"

Tartuntaa epäilevä tai tartunnan saanut henkilö saa tietoa, neuvoja ja tukea esimerkiksi Aids-tukikeskuksesta, Positiiviset Ry:stä, erilaisista neuvontapuhelimista ja vertaistukiryhmistä.

Jatkuvasti kehittyvät hi-virukseen vaikuttavat lääkkeet hidastavat ja jopa pysäyttävät infektion etenemisen. Nykyään hyvän hiv-hoidon piirissä olevat voivat odottaa elävänsä jopa yhtä kauan kuin väestö keskimäärin. Myös oheistautien ehkäisy ja varhainen hoito ovat pidentäneet elinikää ja parantaneet elämän laatua.

Hiv-tartunnan ja mahdollisten ensioireiden jälkeen hiv-positiiviset ovat useimmiten täysin oireettomia. Jos puolustuskyky heikkenee, voi puhjeta oheistauteja, mutta niistä suurin osa saadaan hoidettua.

Tartunnan jälkeen hiv-infektion kehitys riippuu tartunnasta sen toteamiseen kuluneesta ajasta, lääkityksestä, virustyypistä, tartuntahetkellä siirtyneestä virusmäärästä, tartunnansaaneen vastustuskyvystä, iästä, mahdollisista muista sairauksista ja monista muista tekijöistä.