Kurskin kohtalo yhä epäselvä

Kurski-sukellusveneturman uhreja muisteltiin tänään.

Kirkot täyttyivät rukoilevista ihmisistä, jotka sytyttivät kynttilöitä menehtyneiden muistolle. Televisio- ja radiokanavat olivat vähentäneet kevyen ohjelmansa määrää, vaikka ainakin aamulla näytettiinkin tavanomaisia saippuaoopperoita. Uutisankkurit pyysivät katsojilta lahjoituksia Kurskin uhrien perheiden auttamiseksi perustettuun rahastoon. Jotkut kanavat näyttivät kuvia Kurskista ja pyörittivät listaa kuolleiden merisotilaiden nimistä. Monilla paikkakunnilla viranomaiset peruuttivat konsertteja ja muita viihdetilaisuuksia.

Barentsinmerelle Kurskin uppoamispaikalle täksi päiväksi suunniteltu muistotilaisuus peruttiin onnettomuuden uhrien omaisten pyynnöstä. Monet omaisista pelkäsivät, että muistotilaisuuden pitäminen nyt merkitsisi sitä, että ruumiita ei koskaan nostettaisi ylös. -Emme voi hyväksyä kaikkien olevan kuolleita, kun yhtäkään ruumista ei ole nostettu pintaan, sanoi Tatjana Baibarina, jonka poika Roman palveli Kurskilla. Putin ja merivoimien johto lupasivatkin, että kaikki turmassa menehtyneet nostetaan ylös ja tuodaan maihin haudattaviksi.

Hylyn nosto vaikeaa

Toistaiseksi ei ole täysin varmaa, yritetäänkö merestä nostaa Kurskin hylky vai ainoastaan sotilaiden ruumiit. Venäjällä ei itsellään ole tarvittavaa kalustoa kumpaakaan operaatioon. Venäläiset sukeltajatkaan eivät pysty toimimaan yli 60 metrin syvyyksissä. Norjalais-brittiläinen sukeltajaryhmä onkin luvannut pohtia keinoja ruumiiden ylössaamiseksi tai hylyn nostamiseksi, mutta ei ole vielä varmaa, osallistuvatko ryhmän jäsenet itse operaatioon. Hylyn sisälle sukeltaminen on vaarallista puuhaa, ja pienetkin sukeltajanpukuun tulevat vauriot voivat merkitä sukeltajan kuolemaa.

Kursk oli yksi Venäjän armeijan lippulaivoista.

Hylyn nostaminen taas kestäisi useita kuukausia, sillä Kurskin vettä täynnä oleva hylky painaa arvioiden mukaan yli 20 000 tonnia. 154 metriä pitkä alus makaa 108 metrin syvyydessä merenpohjassa. Jos hylyn nosto esimerkiksi ponttooneilla onnistuisi, hylky voitaisiin viedä matalammille vesille, jossa ruumiiden korjaaminen sen sisältä olisi helpompaa. Hylyn ympäriltä pitäisi siirtää jonkin verran hiekkaa suurten pumppujen avulla, jotta nostoköydet saataisiin paremmin hylyn alle, arvioi aluksen suunnitellut Igor Baranov Rubin-yhtiöstä. Ongelmana ovat lisäksi aluksen kaksi ydinreaktoria, jotka ovat saattaneet vahingoittua rysähdyksessä. Halpaa lystiäkään nosto ei ole. Operaatio maksaisi ainakin sata miljoonaa dollaria (660 miljoonaa markkaa), arvioi Baranov.

Ei säteilyä

Jäähyväiset Kurskille.

Norja ilmoitti tänään, että heidän mittauksissaan ei ole havaittu radioaktiivisen säteilyn nousua Barentsinmerellä. Norjalaisten sukeltajien ottamissa vesinäytteissä sen paremmin sukellusveneen sisä- kuin ulkopuoleltakaan ei ole havaittu normaalista poikkeavia säteilyarvoja. -Olemme varmistaneet tulokset niin Norjan, Ruotsin kuin Suomenkin mittausasemilta pohjoismaisen yhteistyösopimuksen perusteella tänään, ja lisäksi tarkistaneet venäläisten mittaustulokset, kertoi Norjan säteilyturvakeskuksen johtaja Per Strand keskiviikkona. Siten molemmat maat kiistivät Murmanskin ilmatieteen laitoksen havainnon, jonka mukaan säteilytaso rannikolla olisi kohonnut. Säteilytaso alueella on noussut jonkin verran, mutta vaihtelut ovat muutenkin yleisiä, oli meteorologi Irina Jegorova kertonut NTV-televisioyhtiölle tiistaina.

Norjalaisyhtiö: Kursk ylös vasta ensi kesänä

Kurskin hylyn nostaminen venyy ensi kesään, arvioi norjalaisen Stolt Offshore -yhtiön tiedottaja Julian Thomson tänään. Kurskin peräluukun avaamisessa onnistuneet sukeltajat tekevät töitä juuri kyseiselle yhtiölle. Pelkästään noston suunnittelu vie Thomsonin mukaan kuukausia, jonka jälkeen onkin jo talvi. Vasta aikaisintaan kesällä 2001 voitaisiin ryhtyä toimeen. Hylyn nostaminen on todennäköisesti helpompi vaihtoehto ruumiiden etsimiseen verrattuna, tiedottaja arvioi

(MTV3-STT-AFP-Reuters-AP)

Anu Kuistiala raportoi Murmanskista Venäjän surupäivästä. (Kymmenen uutiset 22.8.)