Itämeren syvänteiden happitilanne on huonontunut. Pohjien rikkivetykerros on nyt entistä paksumpi. Kalakantoja uhkaava tulokaslaji amerikankampamaneetti on selvinnyt talvesta ja nyt sen pelätään levittäytyvän myös Suomenlahden rannikkovesiin. Itämeren tilaa tutkinut tutkimusalus Aranda palasi neliviikkoiselta matkaltaan tänään.
Amerikankampamaneetteja on nyt eniten Ahvenanmerellä ja Selkämeren pohjoisosissa. Tammikuusta niiden määrä on selvästi vähentynyt, mutta vain väliaikaisesti.
- Kyllä uskon, että nyt kun lähtee veden olosuhteet paranemaan niille, niin ne tulevat lisääntymään, kertoo Merentutkimuslaitoksen tutkija Maiju Lehtiniemi.
Aranda ei selvittänyt kampamaneettien esiintymistä rannikoilla, mutta ainakin Helsingin edustan saaristosta niitä on jo löytynyt. Hyvä uutinen on se, että kampamaneetit ovat pysyneet pienikokoisina. Valtaosa niistä on vain muutaman millin mittaisia. Jos maneetit pysyvät pieninä, ne syövät vähän, eivätkä näin uhkaa Itämeren kalakantoja.
Arandan mittaukset paljastivat myös sen, että happitilanne Itämeren syvänteissä on heikentynyt entisestään. Pohjien rikkivetykerros on aiempaa paksumpi.
- Pohjat ovat kuolleet, eikä kala tai plankton selviä tässä rikkivedyssä, sanoo Merentutkimuslaitoksen erikoistutkija Alf Norkko.
Hapettomien pohjien tilaa parantaisi vain Atlantilta tuleva suolavesipulssi. Meren tilan kannalta olisi tärkeää, että happitilanne kohenisi ja pohjaeläimistö elpyisi. Muutosta parempaan on tapahtunut Selkä- ja Perämerellä. Siellä happitilanne on palautunut hyväksi.