Lisäävätkö kulttuurielämykset terveitä elinvuosiasi? -keskustelutilaisuus aloitettiin teeman mukaisesti kulttuuriesityksillä.Rauman kulttuurilabran nuoret muun muassa tekivät koruja leluista, loivat musiikkia, pelasivat koneilla ja kameroilla.
Tilaisuuteen osallistuivat Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kirjailija Markku T. Hyyppä, Porin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marjatta Kaartinen, Kulttuurinen nuorisokeskus ry:n toiminnanjohtaja Kirre Koivunen ja Sairaalaklovnit ry:n taiteellinen johtaja Lilli Sukula-Lindblom. Keskustelua veti ja siinä myös mukana oli Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen.
Kulttuurilabran esitysten jälkeen Hyyppä pääsi vauhtiin. Tutkimusten mukaan kulttuurifriikki elää 2-3 vuotta pidempään kuin passiiviset sohvaperunat. Terveysero on verrattavissa tupakoimattomaan ja tupakoitsijaan.
- Henkilöt, jotka käyvät kulttuuritapahtumissa, elävät pidempään. Tämä ei koske penkkiurheilijoita, eikä edes kirkossa kävijöitä, olen pahoillani, Hyyppä totesi.
Myös suomenruotsalaisella pidempi elämä edessä
Suomenruotsalaiset elävät pidempään kuin suomensuomalaiset. Tämä ei johdu varallisuus- tai muista eroista. Kielestäkään ei ole kysymys. Kyse on tietynlaisesta yhteisöllisyydestä, kulttuurin eroista ja harrastamisesta.
- Meidän muidenkin suomalaisten olisi otettava mallia heistä. Jo vastasyntyneet tarvitsevat runsaasti kontakteja, Hyyppä muistutti.
Hyyppä totesi kuitenkin, että suomalaisilla on talkoomeininki, joka puuttuu monilta muilta. Sitä olisi edelleen vaalittava, sillä siinä on sosiaalista henkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kulttuuri tiedostetaan tärkeäksi osaksi elämää. Kuitenkin monet pitävät sitä itsestäänselvyytenä, ja rahoituksesta on jatkuva pula.
- Mahdollisuudet rahansaannille ovat usein vaikeita. Rahoittajat vaativat tuloksia, eikä kaikki ole niin näkyvää. Esimerkiksi nuorten kanssa ryhmätaulun maalaaminen saattaa tuottaa suurta mielihyvää kaikille, vaikka lopputulos ei olisikaan korkealentoinen. Päättäjien olisi nähtävä tämä ilon näkymätön laatikko, ilman valtavaa selitystä, Koivunen huokaa.
"Veitsi pois sairaalaklovnien kurkulta"
Sairaalaklovnit ovat niin ikään usein veitsi kurkulla, sillä rahoitus halutaan saada muualta kuin sairaaloilta. Sukula-Lindblom selittää pellelääkäreiden olevan tärkeä osa monien lasten elämää. Pellet tuovat huumoripitoisia esityksiään sairaalan pitkäaikaisasukeille. Potilas on aina keskiössä, ja hän pääsee vuorovaikutukseen muiden kanssa.
- On hienoa nähdä, miten lapsi nauraa vapautuneesti, vaikka elämä ei hymyile. Myös omaisten ja hoitajien positiivisuus toimintaa kohtaan on hienoa. Toiminta ei saa loppua rahoituksen puutteeseen, Sukula-Lindblom iloitsee ja huolehtii samaan henkäykseen.
- Missä on se ylpeys rahoittaa kulttuuria, joka löytyi vielä 30 vuotta sitten? Ruohonen kysyi.
Kaartisen mukaan ylpeys ei ole kuollut, se on vain herätettävä. Olisi tärkeää, että kuntien päättäjät käyttäisivät rahoja myös kulttuuriin, tuohon elämän eliksiiriin.
- Suomen nuoriso on kiinnostunut kulttuurista ja haluaa siihen koulutusta. Meillä on koulutettuja taiteilijoita pian enemmän kuin koskaan, Ruohonen toteaa.
- Kulttuuri on tärkeää. Piste, Koivunen lopettaa oman osuutensa ytimekkäästi.
Aloituksen tapaan paneeli lopetettiin kulttuurilla, kun Janne Nurmi päästi ilmoille musiikkiesityksensä.
(MTV3)
Katso SuomiAreenan keskustelutilaisuus.
Sumo video id