Kosovo on saanut ensimmäisen perustuslakinsa, kun presidentti Fatmir Sejdiu allekirjoitti useita perustuslakiin liittyviä lakeja. Juhlallisesta hetkestä huolimatta Serbian entisen maakunnan tulevaisuutta varjostavat diplomaattiset kiistat.
Juhlalliseen allekirjoitusseremoniaan pääkaupunkiin Pristinaan oli kokoontunut edustajia Kosovon tunnustaneista maista, joita on runsaat 40.
- Perustuslain hyväksyminen on toinen historiallinen hetki Kosovolle. Ensimmäinen oli sen julistautuminen itsenäiseksi Serbiasta 17. helmikuuta, Sejdiu sanoi.
Serbia ja sen vahva liittolainen Venäjä vastustavat kuitenkin edelleen Kosovon itsenäistymistä. Serbia pitää Kosovon perustuslain voimaantuloa laittomana ja ennakoi siitä olevan ikäviä seuraamuksia. Serbia vaatii lain mitätöimistä.
- Serbia pitää Kosovoa omana eteläisenä maakuntanaan ja puolustaa omaa eheyttään rauhanomaisin keinoin, diplomatialla, ei voimalla, Serbian presidentti Boris Tadic sanoi.
YK on hallinnut Kosovoa vuodesta 1999 lähtien. Presidentti Martti Ahtisaaren laatiman suunnitelman mukaan Kosovo pitäisi siirtää osittain EU:n valvontaan. Venäjä on kuitenkin YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä estänyt veto-oikeudellaan siirron. Venäjän mukaan EU:lla ei ole valtakirjaa Kosovon johtamiseen.
YK-hallinto jatkaneekin Kosovossa niin kauan ennen kuin länsimaat pääsevät kompromissiin Venäjän kanssa tai päättävät jatkaa ilman sen suostumusta.
Kosovo ja YK kiistelevät edelleen myös siitä, miten valta jaetaan uuden valtion ja YK-hallinnon välillä. Pääsihteeri Ban Ki Moon on vaatinut, että poliisin, tullin ja oikeusistuinten hallinta pysyy YK:lla. Kosovon johto on puolestaan syyttänyt pääsihteeriä yrityksistä rajoittaa maan itsenäisyyttä.
Epäselvää on myös se, miten perustuslakia ryhdytään toteuttamaan serbien asuttamilla alueilla Kosovossa. Serbialueilla itsenäisyysjulistusta vastaan osoitettiin mieltä useita viikkoja, mutta nyt tilanne on hieman rauhoittunut.
(MTV3-STT-DPA-AFP-Reuters)