Kiinteistönvälittäjiä ja kuntotarkastajia syytetään epärehellisestä yhteistyöstä

- Toisaalta työt vähenevät nopeasti niiltä tarkastajilta, jotka kirjaavat riskit liian tarkasti, sanoo rakennusmestari Matti Eklund.

Omakotitalojen kuntotarkastus teetetään yleensä myynnin yhteydessä ja tekijä löytyy pääsääntöisesti kiinteistönvälittäjän kautta. Kokeneen ammattilaisen mukaan välittäjän ja tarkastajan tiivis suhde on johtanut väärinkäytöksiin.

- Välittäjä saa paikalle sellaisen kuntotarkastajan, josta hän jo etukäteen tietää, että saatava raportti edistää kohteen myyntiä. Raportit ovat ympäripyöreitä eikä niissä riskirakenteita tuoda esiin niin, että ostajakandidaatit ymmärtäisivät niiden todellisen merkityksen, napauttaa Eklund.

Eklund muistuttaa ostajia ja myyjiä siitä, että raportit on hyvä käydä tarkasti läpi ja selvittää, mitä mahdollisten toteutuneiden riskien korjaaminen maksaisi.

- Myynti-ilmoituksessa usein kerrotaan, että kuntotarkastus on tehty. Maallikko sitten tulkitsee sen merkitsevän sitä, että talo on kunnossa, mitä se ei tietenkään tarkoita.

Eklund istuu vuodessa 40-50 päivää oikeudessa asuntokauppariitojen asiantuntijana. Hän on myös kauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja - mies oli muun muassa hoitamassa entisen pääministerin kodin "lautatarkastusta".

Nyt Eklund on mukana asiantuntijana ympäristöministeriön vetämissä valtakunnallisissa kosteus- ja hometalkoissa. Niissä yhtenä tavoitteena on villin kuntotarkastusbisneksen suitsiminen.

"Raportin hyväkuntoinen kohde voikin olla purkukunnossa"

Välittäjien ja tarkastajien väliset suhteet on huomattu myös Asumisterveysliitossa. Liitto tarjoaa apua muun muassa hometalojen kanssa kamppaileville.

- Kuntotarkastaja haluaa turvata tulevat toimeksiannot. Niinpä hän kirjoittaa raporttinsa sen mukaisesti, napauttaa rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.

Rämön mukaan ongelmat kuntotarkastuksissa tulevat päivittäin ilmi ihmisten yhteydenotoista.

- Melkein kaikista asuntokaupoista löytyy kuntotarkastusraportti, mutta rakennusalaa tuntematon maallikko ei osaa sitä tulkita. Toisaalta meille tulee jatkuvasti vastaan tapauksia, joissa raportin mukaan kohde olisi hyväkuntoinen. Pian raportin jälkeen sama kohde osoittautuu asumiskelvottomaksi tai jopa purkukuntoiseksi.

Kiinteistömaailman toimitusjohtaja: Epärehellisellä pelillä lyhyet jäljet

Rämön ja Eklundin mukaan välittäjien ja kuntotarkastajien liian läheiset suhteet on iso ongelma.

Välittäjien keskuudessa arvioidaan, että kyse on yksittäistapauksista. Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen sanoo olevansa yllättynyt väitteistä.

- Tuomitsen tällaisen toiminnan. Onneksi en ole kuullut, että omassa ketjussani tällaiseen olisi syyllistytty. Se on selvää, että asuntokaupassa neutraalisti tehty kuntotarkastus on kaikkien etu. Ostaja tietää silloin, mitä ostaa ja myyjä tietää, mitä myy.

Rytkönen arvioi, että epärehellinen peli kuntotarkastusten yhteydessä kääntyisi nopeasti välittäjää itseään vastaan.

- Kyllä tuollaisella olisi äärimmäisen lyhyet jäljet. Jos välittäjä syyllistyy tällaiseen, ammatinharjoittaminen loppuu nopeasti.

Ostaja ja myyjä maksavat riitelyn - ei välittäjä tai tarkastaja

Eklund ja Rämö korostavat kuitenkin sitä, että välittäjää tai tarkastajaa ei panna juuri koskaan vastuuseen asuntokauppariidoissa.

- Kun myyjä antaa välittäjälle välitystoimeksiannon, hän harvoin tulee ajatelleeksi, että riitatilanteessa tunkiolle jää vain kaksi kukkoa: ostaja ja myyjä. Näissä jutuissa hyvin harvoin edes haastetaan muita osapuolia käräjille, Rämö selittää.

Kiinteistömaailman Rytkönen sanoo olevansa itsekin huolissaan kuntotarkastajien vaihtelevasta tasosta.

Hänen mukaansa Kiinteistömaailman välittäjät suosittelevat omalla paikkakunnallaan vain sellaisia tarkastajia, joiden ammattitaitoon voi luottaa. Eklundin ja Rämön tapaan myös Rytkönen haluaisi alalle yhtenäiset pätevyysvaatimukset.

- Meidän pitäisi todella päästä eroon näistä kuntotarkastajista, jotka ovat vain hakeneet bauhausista kosteusmittarin ja tekevät hommaa niillä eväillä.

Katso Salla Vuorikosken juttu