Uuteen taloon asennettiin niin sanottu kiertoilmatakka. Siinä on tulipesän ja rungon välissä 40 mm ilmarako, johon otetaan ilmaa tulisijan alaosasta. Ylös noustessaan ilma kuumenee ja palautuu lämmenneenä yläosasta huoneeseen. Esimerkiksi kivirakenteisessa talossa vapautunut lämpö varastoituu sitten talon rakenteisiin. Takka on "läpikatsottavaa" mallia, jonka vastakkaisilla kyljillä on lasiluukut. Myös puita voidaan lisätä molemmista luukuista.
Palokaasut johdetaan tavalliseen tapaan ulos hormia pitkin. Tässä tapauksessa käytettiin kevythormia, jonka sisäpiippu on haponkestävää terästä. Sisäpiipun ympärillä on 60 mm villakerros ja päällimmäisenä ruostumattomasta teräksestä valmistettu pintavaippa. Tässä pintavaippa oli maalattu pulverimaalilla mustaksi, mutta sävyjä on saatavana melkeinpä värikartan laidasta laitaan. Aivan alkuperäisessä asussaan sen saa kiiltävänä rosterina. Myös sisäputken kokoja on erilaisia, joten jokainen löytää varmasti tulisijalleen sopivan hormin - sehän riippuu esimerkiksi tulisijan koosta ja siitä, kuinka paljon siellä poltetaan puita.
Asennus tehtiin täällä suoraan tulisijan päältä. Piippu on niin sanotusti "painetiivis", eli siinä ei ole usein käytettyjä, erillisiä pantoja, joilla osat liitetään toisiinsa. Tässä ne painetaan vain toistensa päälle, minkä jälkeen piippu on tiivis ja tukeva. Hormin osat ovat pituudeltaan 75 mm aina vähän yli metriin, joten kuhunkin taloon saadaan helposti oikea pituus. Piippu on tuettava vähintään neljän metrin välein riippumatta siitä, onko se sisällä vai ulkona. Vesikatteen yläpuolella hormi saa olla tukematta enintään kolme metriä.
Valmishormit sopivat yhtä hyvin tulisijoihin kuin kiukaaseen, öljylämmitykseen ja teolliseen käyttöönkin. On vain muistettava tarkastaa suojaetäisyydet valmistajan ohjeesta - näillä hormeilla se on 100 mm palavasta rakenteesta.
