Kemijärvi esittää sellutehtaan pakkolunastusta

Massaliikettä johtavan Heikki Nivalan mukaan perusteena on se, ettei yhtiökokouksen esityslistalle ole otettu massaliikkeen ehdotusta Kemijärven sellutehtaan toiminnan jatkamisesta. Jos kokous kuitenkin jatkuu, massaliike ehdottaa, ettei Stora Enson hallitukselle myönnetä tili- ja vastuuvapautta.

Kohtuullinen korvaus

Kemijärvellä on puntaroitu sitä, kuinka paljon sellutehtaan pakkolunastaminen maksaisi. Stora Enson kirjanpidossa tehtaan arvoksi on merkitty 20 miljoonaa euroa.

- Alaskirjausten ja purkamisesta koituvien kustannusten takia tehtaan arvo on pitkästi miinuksella. En usko, että pakkolunastuksen hinta voisi kohota merkittäväksi, kaupunginjohtaja toteaa.

Pakkolunastuksesta koituvat kustannukset maksaisi tehtaan uusi omistaja.

Tänään illalla Kemijärvellä pidettiin kaupunginhallituksen kokouksen lisäksi uuden selluyhtiön perustamiskokous.

Uuden yhtiön tavoitteena on perustaa yritys, joka aloittaisi Kemijärvellä liukosellun tuotannon. Jos tuotannon käynnistäminen Stora Enson lakkautettavan tehtaan tiloissa ei onnistu, yhtiö aloittaa tuotannon jossakin muussa paikassa.

Yhtiön perustajina on yrittäjiä ja yksityishenkilöitä. Kemijärven kaupunki päättää mahdollisesta yhtiön osakkuudesta myöhemmin.

Asiantuntija tyrmää pakkolunastuskaavailut

Ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa Helsingin yliopistosta arvioi, ettei Stora Enson sellutehtaan pakkolunastus onnistu Kemijärvellä kaupungin kaavailemalla tavalla. Majamaa totesi haastattelussa tänään, että Kemijärven kaupunki haluaa ilmeisesti tuoda hätänsä kaikilla mahdollisilla tavoilla esille.

Viimeisin käänne Kemijärven kaavailuissa Stora Enson sellutehtaan pakkolunastamiseksi saatiin tiistaina illalla, kun kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että lunastusesitys tehdään ympäristöministeriön sijaan valtioneuvostolle.

Julkisuudessa aiemmin olleiden tietojen mukaan kaupunginhallitus nojaisi nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslakiin. Illalla kaupunginjohtaja Timo E. Korva kertoi, että pääpaino on kuitenkin toisaalla eli lunastuslaissa. Yleisen pakkolunastuslain mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii.

Professori Majamaa katsoo, ettei yleinen tarve tarkoita mainitunkaltaista tilannetta.

- Ei lunastuslain säännös mahdollista tätä lunastusta ensinkään, Majamaa arvioi.

Hänen mukaansa molemmissa kohdin on kysymys samasta asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa yleinen tarve vain täsmentyy siitä, mitä se on lunastuslaissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 99. pykälän ensimmäisessä momentissa todetaan, että "asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten."

Mainittu lainkohta, jota aiemmin uutisoitiin Kemijärvellä ajateltavan, ei Majamaan mukaan sovi sellutehtaaseen vaan tarkoittaa toisenlaisia tilanteita.

- Se tarkoittaa maan hankintaa, jos kunnassa ei ole maata riittävästi tai kohtuullisin ehdoin asuntotuotantoon tai muuhun rakentamiseen. Ja tässä ei ole siitä kysymys.

- Eikä tässä ole kysymys kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten hankittavasta maasta, vaan maankäyttö- ja rakennuslain säännökset sulkeutuvat aivan selvästi pois.

(MTV3-STT)

• 19:29
  Politiikka

  MTV:n kysely paljastaa: SDP:n päätös sitoutua velkajarruun arveluttaa
• 18:55
  VR

  VR:n junat myöhästelivät ratavikojen ja pakkasen vuoksi
• 16:22
  Fitburg-alus

  Poliisi: Fitburg-tutkinta kestää viikkoja
• 16:02
  Riihimäki

  Pahoinpidelty mies harhaili ilman kenkiä ja ulkovaatteita – ilmoita havainnot poliisille
• 15:28
  Sähkö

  Tyyni sää ja pakkanen nostavat pörssisähkön hintaa
• Lataa lisää